Kuten kriitikot arvelivat, 1,5 vuodessa lennoista kertyi melkoisesti hiilidioksidipäästöjä.
Anteeksi, että pitkään lupailemani laskelman teko kesti näin kauan. Olen kiireinen, eikä se valitettavasti johdu siitä, että surffaisin päivät pitkät.
Käytin hiilijalanjälkilaskelman tekemiseen Helsingin Sanomien hiilijalanjälkilaskuria soveltaen.
En pystynyt antamaan järkeviä vastauksia esimerkiksi asumismuoto- tai elämäntapa-kysymyksiin, joten ynnäsin lopulta vain lennot.
Koska Hesarin laskuri perustuu vuositasoon, otin laskuihin mukaan vain ensimmäisen vuoden lennot. Käytännössä se tarkotti viiden yhdensuuntaisen lennon jättämistä pois laskuista yhteensä 27 lennosta, mikä suhteessa puolentoista vuoden matkan kokonaisuuteen vinoutti laskelmaa ylöspäin. Lennot tasaisemmin jaettuna päästöviisari olisi värähtänyt vähemmän, mutta en halunnut kaunistella lukuja.
Pois laskelmista jäivät meno-paluu Galapagos-saarille yhteensä yhdellä välilaskulla (menolento oli suora) sekä kotimatka Cancunista Frankfurtin kautta Helsinkiin.
Ensimmäisen vuoden lentojeni hiilidioksipäästöt olivat 10865 kiloa.
Määrä on suuri. HS:n mukaan suomalaisten liikkumisesta syntyvät päästöt ovat keskimäärin 3000 kiloa/henkilö.
Testasin laskinta myös myös ottamalla laskuihin kulkupelin, jota käytin reissussa ylivoimaisesti eniten. Arvioin matkustaneeni bussilla keskimäärin 800 kilometriä kuussa. Päästöviisari nousi 11067 kiloon vuodessa.
Mukana eivät olleet lainkaan muut päästöt, joita syntyi mm. syömisestä ja sähkönkulutuksesta. Niistä on todettava, että kummatkin olivat ymmärtääkseni minimissä.
Yhteismajoituksen takia pääsin aika harvoin pääsin lamppuja yksikseni polttemaan, ja kolmansissa maissa, joihin reissussa keskityin ruoka on yleensä lähellä tuotettua. Söin banaanit paikan päällä kypsinä, enkä raakoina Suomessa. Kaupanpäällisiksi nautin kylmistä suihkuista. Lämmityksestä ei päästöjä juuri päässyt syntymään. Patteri oli muistaakseni päällä parin yön ajan Australian Sydneyssä ja Uudessa-Seelannissa.
Säästin päästöissä aika paljon pysymällä pois Suomesta.
Helsingin Sanomien laskurin olen 11067 kilon päästöilläni:
”Tavallinen tallaaja”, jonka hiilijalanjälki on suomalaisittain keskiverto.
Tulos on varmaan vähän turhan mairitteleva, mutta ei niin paha kuin pelkäsin. Ja seuraavan reissun voisin tehdä vaikka fillarilla.
Näistä lennoista hiilijalanjälki koostui:
Yli kymmenen tuntia kestäneet lennot
Lontoo, Englanti – Delhi, Intia
Kuala Lumpur, Malesia – Johannesburg, Etelä-Afrikka
Johannesburg – Buenos Aires, Argentiina
Pois laskuista jäi:
Cancun, Meksiko-Frankfurt, Saksa
4-10 tunnin lennot
Sydney-Denpasar
1,5-4 tunnin lennot
Helsinki – Lontoo
Dhaka – Kuala Lumpur
Kuala Lumpur – Hong Kong, Kiina
Hong Kong – Singapore
Singapore – Surabaya, Indonesia
Jakarta, Indonesia – Kupang, Indonesia
Kupang – Denpasar, Indonesia
Denpasar – Darwin, Austalia
Darwin – Brisbane, Australia
Gold Coast, Australia – Auckland, Uusi-Seelanti
Wellington, Uusi-Seelanti – Sydney, Australia
Denpasar – Kuala Lumpur
Zansibar, Tansania – Johannesburg
Pois laskuista jäi:
Frankfurt-Helsinki
Alle 1,5 tunnin lennot
Kathmandu, Nepal -Paro, Bhutan
Paro – Dhaka, Bangladesh
Bangkok, Thaimaa – Yangon, Myanmar
Yangon – Bangkok
Padang, Indonesia – Kuala Lumpur
Pois laskuista jäivät:
Guayaquil, Equador – Galapagos, Equador
Galapagos – Guayaquil
Guayaquil – Quito, Equador
Puolentoista vuoden lennoista kertynyt hiilijalanjälkeni oli yhteensä 13760 kg.
Hesarin laskuri löytyy täältä.
Avainsanat: Yleiset
Niinpä. Tämä hiilijalanjälki on hiukan teoriaa, koska tuskin yksikään lentovuoro olisi jäänyt lentämättä, jos et olisi ollut siinä mukana. Saman teorian mukaan voisit vähentää sen jalanjäljen, joka olisi syntynyt Suomessa, mikäli olisit ollut täällä. Tämä on tällaista “revi siitä”-juttua.
Työniloa!
Kiitos kiitos kommentista papparainen! Olin pikkaisen nyreissäni, kun huomasin, että kommentteja ei juuri näyttänyt tulevan – ja mä niin näin vaivaa tuo laskelman kanssa. No, onhan tästä hiilijalanjäljestä täällä puhuttua paljon aikaisemmin.
merja
minua ei ikävä kyllä kiinnosta sun jalanjäljet,vaikka jokaikisen postauksesi luinkin
Fanitan sua!!! =))
Moi.
Tuleehan niitä. Periaatteessa jotta laskuri toimisi oikein pitäisi tietää hiilinielujenkin osuus , toisinsanoen lisääntyikö vai vähenikö kokonais hiilijälki.
Sitten vasta voitaisiin puhua rasittiko matkasi ilmastoa.
Taitaisi kuitenkin kääntyä lopulta aikalailla nollaksi.
Ps.Vielä odottelemme sitä työhön sopeutumis juttua.
T.make
Mutta missä maailmanmies on?
Olen kans samaa mieltä papparaisen kanssa että turhaa tuosta morkkista kantamaan sillä ne lennot ois lennetty joka tapauksessa.
Voi jatkuispa tama blogi viela! Mielenkiintoista toi hiilijalanjaljen laskeminen kylla, loppujen lopuksi et kuitenkaan lentanyt niin paljon kuin moni olisi voinut yhta pitkalla reissulla vaan menit aina kun mahdollista maata pitkin. Mielestani reissusi oli hyvinkin ekologinen siinakin mielessa miten asuit niin yksinkertaisesti etka polttanut rahaa missaan typerissa huveissa mitka olisivat voineet jalanjalkea kartuttaa entisestaan. Toivottavasti Suomessa olo on lahtenyt kayntiin hyvin, lupaathan pitaa blogia kun seuraavan kerran lahdet reissuun?
Maailmanmies toivottavasti nauttii talviauringosta jossakin kivassa paikassa!
Minäkin olen herraa kaipaillut.
Päivittelen vielä kotiinpalukuulumiset tällä viikolla, mutta yleisesti ottaen mukavasti on lähtenyt olo Suomessa liikkeelle. Pääsen ensi viikonloppuna muuttamaan kotiin evakkoilun jälkeen. Sitten on matkalaukkuelämä ihan tosissaan ohi (ainakin toistaiseksi).
T: merja
Kuten varmaan monessa kehitysmaassa huomasit, ei siellä juuri päästöistä välitetä.
Euroopassakin esimerkiksi vihreillä on vastaava mentaliteetti, vähäpäästöistä omaa ydinvoimaa halutaan ajaa alas ja korvata saastuttavalla hiilivoimalla tai ostamalla sähköä maista, joissa asiasta ei välitetä senkään vertaa. Samalla kun tätä “vihreää energiapolitiikkaa” harrastetaan, pannaan oma teollisuus ahtaalle ja tuotanto siirtyy entisestään maihin, missä teollisuus ei saasteista välitä kuten Euroopassa nyt.
.. eli lentelysi oli niin pieni paha ettei siitä kannata edes puhua.
Kiitos blogistasi, vahinko että se loppuu. Mutta niin kaikki kaunis loppuu joskus. Teit vielä ison työn tuon hiilijalanjäljen kanssa, itseäni – ja uskoisin, että montaa muuta – kiinnostaisi enemmän tietää itse matkan järjestelyistä. Löytäisitkö vielä jostain sen verran “jälkihehkua” matkasta, että kertoisit kuinka matkaa järjestelit? Itse olen matkustellut aika paljon samoissa paikoissa ja samalla tavalla, joten tiedän ettei matkojen järjestäminen aina ole kovin helppoa. Joten – jos jaksat – niin
- paljonko ja miten teit suunnittelua Suomessa
- oliko Sinulla kuinka tarkka matkasuunnitelma ja aikataulu
- mistä löysit kaikki nämä kiinnostavat kohteet, rekkasafari, kaljakellunta ym. Jossain vihjaisit meidän kaikkien reppumatkailijoiden raamattuun, Lonely Planetiin, mutta niitähän olisi ollut toinen rinkallinen
- käytitkö paikallisia matkatoimistoja vai hoiditko kaiken itse
- miten hoidit ja moneenko maahan tarvitsit viisumeita – ainakaan Myanmar ja Bhutan eivät ole massaturismipaikkoja, Bhutanissa kai on jopa määrällinen rajoitus, etkä Myanmarissa ollut reportterina, ethän..
- kuinka helposti löytyi halpoja lentoja, kuinka aikaisin ne varasit
- miten matkavakuutusyhtiösi suhtautui näin pitkään matkaan
- oliko ongelmia terveyden kanssa, edes turistiripulia
- miten hoidit rahaliikenteen
- ja vielä, jotta me kaikki kateelliset pääsisimme kauhistelemaan, että “tommosen määrän pani rahaa ihan turhuuveen” – mitä maksoi
Toivon saavani lukea vielä yhden blogin näitä asioita käsitellen. Blogeistasi sai kuvan,että matkojen järjestely oli todella helppoa. Oliko se?
Tapsu-vaari: kaikkiin noihin kysymyksiisi löytyy vastaus vanhoista postauksista,joten kaiveleppas niitä itse. Terkuin jokaisen postauksen lukenut.
Hei Merja! kiitos tästä(kin). “elä huoli” kyllä täältä näitä kommentteja alkaa taas tulla. Itsekin kävin pari kertaa viikossa kurkkimassa, jokohan olisi hiilijalanjäljet eritelty. Mutta kun ei kuulunut, tuli vähän taukoa blogiisi kurkkimisessa.
Kiitos! ihan mielenkiintoiset laskelmat, vaikka itse olenkin niiden suhteen tosi surkea ja itsekäs: matkustan minne huvittaa ja millä vaan pääsen, kunhan rahaa taas on kasassa. Sillä välin kotona vesivaraaja pienemmällä, sähkölaitteet ei hurise ja lämmityskin minimissään. Puhumattakaan, että auto seisoo paikoillaan katoksessa.
Hyviä reissuja ja kesän odotusta kaikille!
Merjan koottuja reissujuttuja odotellessa.
Jatka nyt ihmeessä jotain blogia, mitä minä muuten seuraan..?? Kiitos 1,5 vuoden koukutuksesta..
Tapsu-vaarille!
Suunnittelin vähän Suomessa. Mulla oli menolippu Intiaan, loppu tuli ja meni nin kuin meni. Alussa matkasuunnitelma oli kohtuullisen tarkka. Varailin lentoja ja huolehdin viisumeista. Reissun loppuosuus meni rai rai ja rommia pullo -hengessä.
Kohteet löytyivät pääasiassa mutu-tuntumalla. Olin aikaisemmilla reissuilla kuullut Afrikan rekkasafareista ja Laosin Vang Viengin kaljakellunnasta. Planetistä oli aika vähän hyötyä. Menin simne, minne uudet ja vanhat kamut olivat suositelleet. Yeisesti ottaen Planetin highlights-kohteet ovat käymisen arvoisia.
Yleensä hoidin järjestelyt itse. Joskus olin väsynyt ja annoin toimistojen pitää huolen.
Viisumeita tarvitsin todella vain Bhutaniin, Bangladeshiin ja Myanmariin. Bhutanin viisumista piti huolen matkatoimisto, Banglan viisumin hain itse Kathmandusta ja Myanmarin viisumia varten kävin Bangkokin suurlähetystössä valehtelemassa, että olen opiskelija.
Edullisia lentoja löytyi hakemalla ahkerasti. Lensin omasta mielestäni aika vähän. Ihastuin itse saittiin http://flug.idealo.de/
Sieltä löytyy lyhyempiä lentoja, joita Suomessa mainio ebookers ei tarjoa.
Matkavakuutusten suhteen yli vuoden reissu on murheenkryyni. Vuoden vakuutuksen saa kohtuuhintaan, yli vuoden kestävä vakuutus maksaa kamalasti enemmän. Oma matkavakuutukseni oli Ifistä ja silloin kun kaikki kamat pöllittiin, If oli super.
Terveyden kanssa mulla oli suruja kamalan vähän. Kaksi pienimuotoista vatsatautia. En nähnyt erityisesti vaivaa pysyäkseni terveenä. Olin varmaan onnekas tai vain hyvävatsainen.
Rahaliikenteestä piti huolta isi, jolla oli käyttöoikeudet tileihini. Ei ollut valittamista. Isi on sekä kulta että nero.
Rahaa meni ensimmäisen vuoden aikana sellaine 17 0000 euroa. Halvemmallakin olisin selvinnyt. Näitä raha-aiheisia postauksia täältä löytyy, kts. http://blogit.iltasanomat.fi/satamaata/2010/10/13/nain-paljon-12-kuukautta-tien-paalla-on-maksanut/
Matkojen järjestely oli kaiken kaikkiaan helppoa, Tapsu-vaari. Kiitos. että pysyit matkassa mukana.
T: merja
Janne, mä suosittelen kaikkia Jane Austeneita, mitä tahansa, mitä saat käsiisi Pablo Escoabista, Jose Saramagon Sokeudesta ja Hollen elämäkertaa Janne Ahosesta.
T: merja