Listasin reissun kymmenen parasta maata.
Viimeiset päivät biitsillä Meksikon Tulumissa.
Pyyhälsin Meksikon läpi. Poikkesin ihanassa San Cristobalissa Chiapasissa ja jatkoin Tulumiin Karibianmeren rannalle. Zapatisteja, maya-raunioita, pulikointia turkoosissa vedessä ja yksi hillittömän kokoinen tequila-shotti.
Nyt pitäisi enää järjestää kuljetus Cancunin lentokentälle ja siinä se sitten on tämä reissu. Torstaina The Nationalin keikalle Kulttuuritalolle. Sittenvanhempien luokse maalle.
Duuniin.
Olen valmis.
Elämä jatkuu.
Kotiinpaluu tuntuu nyt jopa vähän seikkailulta.
Ja tässä viimeinen nähtävyys - Tulumin maya-rauniot.
Näihin maihin haluan palata:
1. Indonesia: ilkikuriset indonesialaiset varastivat sydämeni.
2. Nicaragua: parhaat bileet ja suloiset kaupungit Leon ja Granada.
3. Malawi: joraamaan Nkhata Bayn Yizo Yizoon!
4. Peru: täydellinen maa. Machu Picchu ja muut inka- ja nazca-rauniot, hyvä surffi ja riittämiin vuoria vaellettavaksi.
5. Bangladesh: yksi maailman köyhimmistä kansakunnista kohtelee turisteja kuin kuninkaallisia.
6. Intia: Intia, Intia, Intia.
Ja viimeiset vaikeudet. Reissun kuudennet varvastossut hajosivat täällä kiipeillessä.
7. Meksiko: Niin paljon jäi näkemättä.
8. Malesia: Paras ruoka.
9. El Salvador: En ollut ikinä ennen missannut kyytiä (lentoa, junaa tai bussia) seuraavaan maahan. Kolmekymmentä dollaria maksaneen minibussin Guatemalaan piti lähteä kolmelta perjantaina iltapäivällä. Lähdin tiistaina.
10. Tansania: Paikallisbussin ikkunasta saattoi ihailla kirahveja.
Mutta ensiksi Suomeen.
Avainsanat: Meksiko
Eikö ole vinkeää, että ikävä iskee etukäteen – sitten kun eron aika oikeasti on käsillä, niin on jo satasella menossa. Eteenpäin. Tervetuloa ja kiitos matkasta!
Tervetuloa kotiin.
Nyyh, nyt tää plogi loppuu! Teretulemast Merja Suomeen ja kotiin =)
Kirjoitatko kirjan seikkailusta? sua tulee ikävä!:) vai jatkatko blogin kirjottamista kotosuomesta? Tsemppiä koti matkaan!
Hei ja hyvää kotimatkaa.
Miten aika onkin mennyt näin nopeasti?????
On ollut ilo lukea kertomuksiasi. Enkä oikein osaa kuvitella ma,ke ja pe -aamuja ilman päivityksiäsi. Miten me fanisi selvitään tästä eteenpän ;(
Toivottavasti kuitenkin kirjoitat blogia vielä Suomessakin ja kerrot miten “putoaminen arkeen” alkoi…. Näyttääkö/tuntuuko kotimaa erillaiselta? Ja mitä sinulle muuten kuuluu.
Tsemppiä kotiinpaluulle ja mukavaa konsertti-iltaa!!! Ja KIITOS
Tervetuloa Suomeen! Yhdyn Kirsin sanoihin: Kiitos matkasta.
Kiitos Merja kirjoituksistasi. Ovat piristäneet harmaata arkea toimistossa ja ovat antaneet toivoa tämän pimeyden keskellä. Puoli vuotta aikaa omaan reissuun. Sitä odotellessa…
Nyt on kiva aika palata Suomeen. Päivät pitenee, aurinko paistaa ja hanki kiiltää. Toivoa on.
Kiitos Merja kaikesta! Olen ollut “matkalla mukana” alusta loppuun. Kiitos tunnelmien välittämisestä, ilojen ja surujen jakamisesta. Onnea kaikkeen tulevaan! Suurkiitos vielä kerran!
Aivan mahtavaa! On ollut ilo lukea blogiasi aina kerta toisensa jälkeen. Minusta on sääli ettei matkastasi olla tehty täällä suomessa niin isoa juttua. Nuori nainen yksin isossa maailmassa! Mahtavaa, vaatii paljon rohkeutta tehdä moinen!
nkhata bay oli kyllä hieno paikka!
Hola! Voih, nytkö kotimaa odottaa! mä olen ollut sun blogin seuraaja alusta alkaen, ikävä tulee. Omaa matkaani on jäljellä vielä 5 kuukautta ja sitten kotiin. Kiitos Merja kun jaoit reissun kanssamme! Hyvää kotimatkaa!
kiitos blogista <3
Hyvää kotimatkaa ja tervetuloa takaisin näin kevään kynnyksellä.
Kiitos että olemme saaneet olla seurana matkallasi.
Ilman nettiä emme tietäisi varvastossuja pureksivista kilpikonnista yms,
pienistä ilonhetkistä jotka nostivat hymyn kasvoillesi.
Muista hymyillä vastaantuleville ihmisille , hymyllä on taipumusta tarttua..
HYVÄÄ KEVÄTTÄ .
T.make
“4. Peru: täydellinen maa. Machu Picchu ja muut inka- ja nazca-rauniot, hyvä surffi ja riittämiin vuoria vaellettavaksi”
Voi voi, miten sinä tulet näin epätäydelliseen maahan kuin Suomi. Täällä ei ole vuoria, ei surffeja, eikä naztka-raunioita. Ilkikurisia kyllä ollaan indonesialaisten tapaan.
Mitenkähän jos perulaisilta, malawilaisilta, indonesialaisilta ym. kysytään onko heidän maansa täydellinen ? Vastaus voisi olla toisenlainen.
Kiitos blogista. Tutut oli maisemat minullekin Mancorassa Perussa, jossa kävin uimassa Ecuadorista palatessä. Oli myös ihanaa uida siellä, aika oli silloin ennen joulua. Trujillo oli myös mielenkiintoinen vanhoine raunioineen ja inkahautoineen ja suurine inkojen seremoniapaikkoineen, joissa kiersi muurit ympäri. Muureissa oli pitkiä koristelistoja, joissa oli kalojen ym. kuvia. Olihan siellä inkahautakin. Mutta Macchu Picchulle mennessä olimme yötä Aqua Galientesin kaupungissa ja uimme kuumissa lähteissä, jonne piti kävellä pientä siltää ylös vuoren rinnettä. Olinkohan koskaan ollut niin onnellinen, kun sillä hetkellä kun palasimme vuorelta joen yli hotellille.
Blogisi teki minuun suuren vaikutuksen ja menneet muistot tuli mieleen. Kiitos!
7. Meksiko: Niin paljon jäi näkemättä
Tämän voi käsittää niinkin, että Meksiko on hyvä maa juuri siksi, koska niin paljon -onneks- jäi näkemättä.
Olipas meillä kiva reissu:o). Kiitos:o).
Kiitos hirvean paljon kaikista kirjoituksista!! Ne olivat aina (tyo-:))paivan piristys ja paasi itse ainakin hetkellisesti eroon normityokuvioista. Tulee ihan ikava tata blogia. Indonesia muuten munkin suosikkimaa!! Ihana maa, jonne voi palata aina uudestaan ja uudestaan! Oikein hyvaa kotimatkaa ja tervemenoa Suomeen! Toivottavasti kotiinpaluu sujuu ilman suurempaa reissukrapulaa
Kiitos tarinoista ja tervetuloa Suomeen Merja. Koko reissun ajan olen lukenut ja eläytynyt ja tämä on ensimmäinen kommenttini =)
Thanks blogista. Ois kiva kuulla miten arkeen palaaminen sujuu! Se on melkein yhta up & down seikkailu kun itse reissu.
Kiitos Merja blogistasi! Kun räntää vihmoi, oli kiva palata vanhempiinkin postauksiin ja ennen omaa reissua kaivaa, että mitä sanoitkaan “siitä ja siitä” paikasta.
Erityiskiitos myös Maailmanmiehelle, joka kaveripiirissäni sai jo sellaisen maineen, että odotimme, mitä hän tiesi mistäkin paikasta ja valaisi meitä tomppeleita, jotka vaan nauttivat hyväntuulisesta reissusta ympäri yhteisen pallomme.
Loistavaa keikkaa ja maalle menoa.
…. edelleen sitä kirjaasi odotellen!
On ollut mukava matka seurassasi täältä kotoa käsin. Kiitos siitä ja tervetuloa Suomeen.
Vali-Amerikasta mun ehdottomaksi suosikiksi nousi Guatemala, Belize on hyva kakkonen, koska aktiviteetit siella oli kerrassaan mahtavia. Munkin pitaisi bookata kyyti Cancunin kentalle, Playa del Carmenista….
Kiitos matkakertomuksistasi! Tervetuloa kotiin! Mahtaa arkeen palaaminen ensin tuntua kummalliselta. Ei surffailua, ei vuorikiipeilyä, hotellin etsimistä seuraavaksi yöksi, ei uusien matkatuttavuuksien tai oppaiden tapaamista – vain samaa arkea…
Kiitos matkaseurasta Merja! Olen ollut blogin kautta salamatkustajanasi lähes alusta asti, vaikka kommentoinkin ensimmäistä kertaa vasta nyt. Ikävä tulee minullakin niin kuin näköjään monella muullakin. Toivottavasti kirjoittelet vielä siitä miltä Suomessa olo reissun jälkeen tuntuu.
Morjensta!
Kiitos hienosta blokista kuin myös!! Upea osa elämää varmasti.
Odotetaan kirjaa upeista kokemuksista!
Kristiina, kirjoitatko matkakokemuksistasi blogia? Jos kirjoitat, mistä sitä voi lukea?
Toivottavasti saadaan viimeiset fiilarit myös kotisuamesta!
Riitta, mulla ei ole blogia, mutta olen itse blogien lukijana varmaan maailman tai noh Euroopan kärkisijoilla
Oletko huomannut, että Voicen Sini kirjoittaa myös reissustaan blogia, osoitteessa http://www.voice.fi/?tmpl=sinivirtanen360. En tiedä saako täällä “mainostaa”, mutta matkablogit on vain niin mukavia 
Kiitokset Merja. Oli hauska matkustaa kassasi. Tervetuloa kotiin.
Kiitos ihanasta blogista!
Merja, mitas nyt luemme.. kiitokset kivoista jutuista, jos aloitat toisen kierroksen niin tulethan Floridaan, ( tiedan etta matkojesi jalkeen tama on boring), lupaan keittaa kahvit ja tehda mustikkapiirakan.
Peru voi olla turistille täydellinen maa, tottakai, mutta asuminen täällä on kyllä yhtä tuskaa, ainakin Limassa. Varmaan pätee monen muunkin maan kohdalla. Terveiset Perun perukoilta!
Paras ruoka oli mielestäsi Malesiassa? Yllättävä mielipide. Asun itsekin Aasiassa ja luulen, että olet aika yksin tuon mielipiteesi kanssa mutta mielipiteistä ei voi kiistellä. Missään päin maailmaa ei käytetä niin paljoa sokeria kuijn Malesiassa, ensimmäisenä pitää opetella sanomaan :”vähemmän sokeria” eli “kurang gula”
Maleasian ruoka on huippua! Tyypillisen Malesialaisen lisäksi tarjolla on herkullista intialaista ja kiinalaista – ei huono kombinaatio samaan maahan
Itseä ei sokerin lisääminen 6 kk asumisen aikana häirinnyt (paitsi ehkä juomissa, mutta niiden kanssa oppi varovaiseksi). Eli komppaan kyllä Merjaa ruokakommentissa!