Aiheen ‘Sikke – Ruokaa rakkaudella’ Arkisto

Jos ei laatikkoleikki kiinnosta…

19.12.2014

Lapsuuteni joulupöytään kuuluivat itsestään selvästi porkkana- ja lanttulaatikot. Porkkanalaatikosta en koskaan oppinut pitämään, mutta lanttulaatikko maistui kyllä. Äidin tekeminä ne olivat niin hyviä, että en ole koskaan tähän puuhaan itse ryhtynyt. Samasta syystä on jäänyt tekemättä lasimestarin silli, lihapiirakka ja rex-kakku. Ne ovat siellä lapsuuden joulumuistojen kultaisessa kammarissa, jonne kurkistan ja nautin muistelusta, mutta en ryhdy aarteita esiin kaivamaan. Teen sen sijaan porkkanoita ja lanttuja toisella tavalla – jos niitä joulupöytään haluan. Ne syntyvät nopeammin ja helpommin kuin laatikot, mutta maku on sopivasti kotoinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näiden tarveaineiden lisäksi kahteen reseptiin tarvitaan vain hyvää oliiviöljyä, vähän voita ja suolaa ja pippuria. (Määrät tässä kuvassa eivät vastaa reseptien määriä.)

Sahramilla maustetut porkkanat Ekolådans recept – kirjan mukaan:

4 porkkanaa, 1 sipuli siivutettuna, 3 rkl oliiviöljyä, 1/2 dl pinjansiemeniä, 1 sitruunan mehu, 1/2 g sahramia, muutama oksa lehtipersiljaa. Määriä voit tietysti vaihdella oman makusi ja syöjien määrän mukaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kypsennä porkkanoita ja sipulia oliiviöljyssä, kunnes porkkanat pehmenevät sopivasti, mutta älä paista niitä lötköiksi. Mausta suolalla ja pipppurilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sekoita sahrami sitruunamehuun ja kaada seos porkkanoiden ja sipulin sekaan pannulle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisää pannulle pinjansiemenet ja persiljasilppu, sekoita ja kypsennä vielä hetki.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaunista ja hyvää!! Kelpaa varmasti niillekin, joita laatikot eivät houkuttele.

Lanttu- porkkanakuutiot hunajalla maustettuina.

Hunajatilkka antaa lantulle ja porkkanalle sen jouluisen makeuden, joka laatikoissakin on, mutta lopputulokseen pääsee huomattavasti helpommalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Leikkaa porkkanat ja lanttu (määrät päätät syöjien mukaan ja sen mukaan, kumpaa haluat painottaa enemmän) kuutioiksi ja keitä niitä miedosti suolatussa vedessä muutama minuutti. Valuta hyvin ja paista kuutiot sitten kullankeltaisiksi voissa, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi tilkka hunajaa ja kourallinen persiljahakkelusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toivottavasti näistä helpoista resepteistä on teille iloa joulupöydän herkkuja mietittäessä ja eihän näitä tarvitse jouluun rajoittaa! Nyt ja vielä pitkään eletään kotimaisten juuresten kulta-aikaa.

Joulurauhaa ja rakkautta – iloa ja valoa kaikkiin joulupöytiin!

Sikke

Toast Skagen – sinuun en kyllästy koskaan!

12.12.2014


Toast Skagen on ruotsalaisen gastronomian suurmiehen Tore Wretmanin luomus, joka on pysynyt Pohjolan ravintoloiden ruokalistoilla syntymästään saakka.  Usein erheellisesti luullaan, että herkun syntymäpaikka on sen nimen mukaan Tanskan Skagenissa, mutta sieltä olivat kotoisin vain annoksen muhkeat katkaravut.

Wretman loihti tämän makoisan katkarapuleivän joskus 50-60 -luvulla. Alkuperäisversiosta jaksetaan olla montaa mieltä, mutta jos on uskominen Wretmanin ‘kallana’ eli kylmäkkönä tuolloin  toiminutta Karin Chädströmiä, niin  alkuperäiseen versioon ei kuulunut juuri muuta kuin parhaita mahdollisia katkarapuja, niukasti itse tehtyä majoneesia, valkopippuria (joissain versioissa sitruunapippuria, mutta vaikea on uskoa, että Wretmanin kaltainen alan mies olisi siihen koskenut, jos sitä edes tuolloin oli saatavilla) ja voissa paistettua valkoista leipää. Sitruunalohko lautasella ja siianmätikeko katkarapumajoneesin päällä kuuluivat tykö.

IMG_1487

Toast Skagen kuuluu meidänkin perheemme joulupöytään ja siitä millaisena se on parhaimmillaan jaksetaan kiistellä aina yhtä innokkaasti, koska jokaisella on asiasta oma näkemyksensä.  Kaikki versiot ovat jo jonkin verran etääntyneet Wretmanin yksinkertaisesta luomuksesta, mutta kaikki ovat minusta hyviä. Paras on silti (minusta) se, jonka saa Östermalmin hallista Tukholmasta.

Tässä teille versio, joka on mukaelma poikani Maxin versiosta. Siihen kuuluu mm. valkoviinissä kevyesti kypsennetty puna- tai salottisipuli, joka kieltämättä antaa aika kivan äjäyksen. Joissakin versioissa tämä potku syntyy Dijonin sinapilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sipuli pitää ensin pilkkoa TODELLA pieneksi, sitten pieni loraus kuivaa valkoviiniä pannulle ja sipulit kypsennykseen, kunnes viini on haihtunut. Näin sipuli pehmenee hiukan ja siitä häviää kitkeryys.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Max käyttää majoneesin ja creme fraichen sekoitusta, joka on hiukan kevempää kuin pelkkä majoneesi. Tilliä pitää olla PALJON. Tirskaus sitruunaa sekaan, jos haluat. Sitten kaikki lusikalla sekaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pannulle nokare voita ja leivät kullankukertaviksi. Yleensä käytetään paahtoleipää, kuten nimikin sanoo – toast. Minulla on tässä chiapattaa, koska sitä sattui olemaan, enkä leikannut kuortakaan pois, koska minusta se maistuu paistettuna hyvälle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maxin versioon kuuluu avokado, ohuina, ohuina siivuina leivän päälle ja katkarapuseos sen päälle.

 

Ja siinäpä niitä – avokadolla ja ilman, mädillä ja ilman. Kaikki hyviä ja jokaiselle jotain. Helpompaa alkupalaa on vaikea ajatella!

IMG_1473

 

Iloista joulun odotusta ja stressi pois!

Sikke

 

Ihan vielä ei ole kinkun aika

5.12.2014

Ei ole vielä kinkun aika, ei, mutta lihaa tekee mieleni, kun ulkona tuuli repii kattoa irti ja villasukat on haettu vintiltä. Mieleni teki osso bucoa, mutta kun näin Anton & Antonin  lihatiskillä nämä soreat luomuvasikan potkat päätin valmistaa ne osso bucon tapaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siihen tarvitsin:

2 valkosipulinkynttä murskattuna – minulla on ihania, meheviä luomukynsiä omasta maasta Muhumaalta.

2 (salotti)sipulia pitkittäin neljään osaan viipaloituna

1 porkkana ‘lanteiksi’ leikattuna

1 sellerinvarsi pätkittynä puolen sentin paloihin

Pari oksaa timjamia ja rosmariinia ja laakerin lehti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten sitä onkin tottunut lampaaseen aina niitä valkosipulinkynsiä tunkemaan? Sinne vaan rosmariinin kera lihaa maustamaan ja suolahippuja ja mustaa pippuria pintaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reilu loraus oliiviöljyä pannnulle, rosmariininoksa ja valkosipulinkynsi öljyä maustamaan ja potkat ruskistumaan kauniiksi joka puolelta. Sitten potkat odottamaan ja pataankin loraus oliiviöljyä ja vihannekset sekaan hetkeksi saamaan pikkuisen väriä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopuksi potkat vihannesten mukaan pataan. Ja koska olin tekemässä potkia alla osso buco kruunasin potkat vielä sitruunankuorella ja koska potkat olivat lampaasta huitaisin päälle vielä muutaman mintunlehdenkin. Pintaan ripottelin lipstikkasuolaa, jota tein kesällä itse kuivaamistani lipstikoista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nesteeksi 2,5 dl kuivaa valkoviiniä ja saman verran kanalientä, joiden annoin porista puolisen tuntia ennen kuin lisäsin..

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

… purkillisen tomaattimurskaa. Osso buco valmistuisi parissa tunnissa, mutta nämä tarvitsevat matalassa lämmössä pitkän haudutuksen, joten laitoin ne 100 asteiseen uuniin neljäksi tunniksi. Sopiva aika vaikka joulusiivoukselle, jos sellaista harrastaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähdin sen sijaan pitkälle lenkille koiran kanssa, äitiä katsomaan sairaalaan, kirjastoon, kaverin kanssa kaffelle…. Ja mikä ihana tuoksu olikaan vastassa, kun kotiin palasin! Sulje silmäsi ja kuvittele :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun laitoin potkan lautasella se näytti ensin tältä….

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

… ja kun vähän haarukalla hipaisin, niin jo hajosi liha luusta ja maku vastasi tuoksun luomaa odotusta! Pullo parasta punkkua pöytään ja rapeakuorisella maalaisleivällä soosin viimeisetkin rippeet parempiin suihin!

Ei kuulkaa kannata lampaan kanssa pääsiäistä odottaa. Pataan vaan saman tien, jos herkkupala kohdalle osuu.

Nautinnollisia ruokahetkiä ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Sikke

 

 

Kvinoaa lautaselle – sanovat Vappu ja Hanna!

28.11.2014

Ja minähän uskoin! Molempien uutuuskirjoissa vannotaan tämän eteläamerikkalaisen hiilihydraattipitoisen   ruokakasvin  nimiin. Kvinoa sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa, mikä on harvinaista kasvikunnan tuotteissa. Kvinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa ja se sisältää paljon ravintokuitua, fosforia, rautaa ja magnesiumia Lisäksi se on luonatisesti gluteeniton (wikipedia).

Eivätkä nämä kaksi ole ainoita. Kvinoaan törmää nyt vähän siellä sun täällä, keittokirjoissa, ruokalehdissä, ruokaohjelmissa… Joten pakkohan siihen oli nyt – vaikkakin jälkijunassa – tutustua.

Valkkasin Vapun kirjasta kivan tuntuisen reseptin, jossa hän käyttää myös granaattiomenan siemeniä, joita rakastan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mutta ne peijakkaat istuvat niin tiiviisti hedelmänlihassa, että annan teille tässä pienen vinkkivideon siitä, kuinka ne kätevimmin saa käyttöön:

http://www.ruokala.net/ajankohtaista/vinkkivideo-miten-granaattiomenan-siemenet-irrotetaan/1288577818280

Todellakaan ei kannata käyttää parasta valkoista T-paitaansa siemeniä irrottaessaan (kuten minä) , ellei halua siitä uutta, punapilkullista mallia…

Mutta siihen kvinoaan ja Vapun reseptiin!

Ensin mitataan desi kvinoaa, huuhdellaan se huolellisesti kuumalla vedellä ja kypsennetään sitten vartti hissukseen kiehuvassa vedessä kannen alla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keittämisen aikana kvinoa imee veden itseensä, turpoaa ja näyttää tältä:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Sitten se pitää huuhdella kylmällä vedellä, valuttaa hyvin ja jättää odottamaan muita aineksia, jotka ovat:

1 prk laadukasta tonnikalaa valutettuna

1 granaattiomenan siemenet ja mehu

1/2 sipuli silputtuna pieneksi

(minä liotan raakaa sipulisilppua aina hetken haaleassa suolavedessä ennen käyttöä, koska se poistaa sipulista kitkeryyden)

1 avokado kuutioituna

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kourallinen tuoretta minttua

kourallinen tuoretta lehtipersiljaa

1 sitruunan mehu

pari lorausta oliiviöljyä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Sitten kaikki sekoitetaan varovasti keskenään ja

lisätään 100g (lisäsin koko 150g paketin) fetajuustoa.

Ja vot – siinäpä soma salaatti! Hyvää heti, mutta vielä parempaa hetken kuluttua, kun maut ovat löytäneet toisensa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiitos uudesta tuttavuudesta Vappu ja Hanna! Ei jää viimeiseksi kerraksi :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joka ei vielä tunne kvinoaa – näistä kirjoista se löytyy.

Sikke

Eggs Benedict pelastaa aamun kuin aamun!

21.11.2014

Pidettiin tässä äskettäin ystävättärelle polttarit. Keksittiin kaikenlaista kivaa, muun muassa valmistettiin hänelle maukas illallinen, joten tuntui ainoastaan oikeudenmukaiselta, että hän vuorostaan valmistaisi meille aamiaisen. Etenkin kun nuorikon täytyy tietysti hallita uppomunien ja hollanninkastikkeen valmistuksen jalo taito. Mutta tämäpä eipä hallinnutkaan!

Jottei tällaista katastrofia pääsisi kenellekään muulle tapahtumaan lähdin tutkimaan, kuinka tämä aamiaisannosten kruunu oikein tehdäänkään. Parhaan version olen tässä kaupungissa saanut Vanhan Kauppahallin ihanassa Story ravintolassa. Ja nytpä sain hyvän syyn käydä tarkistamassa vieläkö ne ovat yhtä hyviä kuin ennen. Ja totta vie ne olivat!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Eggs Benedict savulohella. Uppomuna oli…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täydellinen!

Keltuaisen tulee olla sellainen, että kun sen halkaisee veitsellä, se valahtaa pehmeästi lautaselle.

Se onnistuu, kun tietää muutaman seikan:

1) Riko HUONEENLÄMPÖISET, mahdollisimman TUOREET kananmunat kukin omaan kuppiinsa odottamaan.

2) Käytä riittävän isoa kattilaa, kuumenna siinä 2 litraa vettä helmeileväksi ja lisää siihen 3rkl valkoviinietikkaa (älä missään tapauksessa lisää liikaa, sillä muuten viinietikka maistuu lopputuloksessa). Viinietikka nopeuttaa valkuaisen hyhmettymistä keltuaisen ympärille.

3) Pyöräytä pallovatkaimella vesi pyörteiseksi ja laske munat (yksi kerrallaan) veteen. Vedessä oleva pyörre auttaa valkuaista kiertymään keltuaisen ympärille sen sijaan, että se hajoaisi veteen.

4) Anna munan kypsyä 2-3 minuuttia ja nosta se sitten pois vedestä reikäkauhalla talouspaperille, john liika vesi imeytyy.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pekoniversio oli yhtä täydellinen kuin lohikin.

Uppomunan lisäksi tarvitset hvyää hollannin kastiketta, joka syntyy Gordon Ramseyn mukaan näin:

1) Keitä 5 dl valkoviinietikkaa, 1 rkl pippuria, ja pientä nippua RANSKALAISTA rakuunaa, kunnes seos on vähentynyt puoleen.

2) Sulata pienessä kattilassa voita niin, että saat 2 dl sulaa voita (jos haluat, voit mielellään kirkastaa sen ensin, mutta se ei ole välttämätöntä).

3) Kaada 2 rkl viinietikkaseosta pyöreäpohjaiseen  kulhoon ja aseta se helmeilevää vettä sisältävän isomman kulhon päälle ja isolla pallovatkaimella reippaasti vatkaten lisää kulhoon 3 munankeltuaista. Kun seos on juoksevaa, hukan paksuuntunutta  vaahtoa lisää siihen voisulaa lusikallinen kerrallaan koko ajan vatkaten. Pidä tarkkaan huoli, ettei vesi aluskattilassa pääse kiehumaan, muuten kastike kypsyy munakokkeliksi. Lopputuloksen tulisi olla majoneesin paksuista, jolloin lisäät siihen kunnon puristuksen sitruunamehua, sopivasti suolaa ja pippuria (maista!) ja jos kastike on liian paksua, voit ohentaa sen tilkalla kattilan lämmintä vettä.

Kun hallitset sekä uppomunan että hollanninkastikeen, on loppu lasten leikkiä! Hankit vain Teemun ja Markuksen leipäkirjan ja valmistat sen ohjeen mukaan briossileivän ;) tai ok – ostat sen valmiina. Paistat pekonin rapeaksi tai jos haluat lohiversion ostat lohen hallista.

Paahdat leivän, lusikoit hiukan kastiketta leivälle, sen päälle pekonin tai lohen, sitten uppomunan ja kruunaat koko komeuden kastikkeella. Lohiversioon vielä hiukan tillisilppua ja pekoniversioon ruohosipulia. Vääntö pippurimyllystä ja KIMPPUUN!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä mestarit, jotka loihtivat kuvieni herkut!

Kiitos Robert von Bell ja Janne Ahola.

Ja jos tuntuu, että itse tekeminen on sittenkin liian vaikeaa, voi aina mennä hallin Storyyn, tilata joko Eggs Benedictin tai jonkun muun ihanuuden tästä vitriinistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisää Storyn tarjonnasta täältä :

http://restaurantstory.fi

Hyvää ruokahalua – aamiainen on päivän tärkein ateria!

Sikke

Gluteenitonta nokipoikaleipää tuossa tuokiossa

14.11.2014

 

lopputulos

 

Tässä tulos, kun ryhdyin taas kerran kokeilemaan gluteenittoman leivän valmistusta. Nappasin reseptin Jessica Frejn ja Marja Blohmin kirjasta Gluteenitonta leipää, mutta korvasin siirapin hunajalla, koska siinä on vissi maku ja terveysvaikutus ero. Kirjan kuvassa leipä on kohonnut kuten hiivalla kohotetut leivät kohoavat, mutta minun leipäni jäi kyllä aika lättänäksi. Sittemmin olen oppinut yhtä ja toista gluteenittomien taikinoiden kohotuksesta, sillä sitäkin joskus tarvitaan, mutta siitä toisen kerran. Nyt syntyi tämä ja sillä siisti!

 

leipä ja juustot taustalla

 

Ohjeessa on myös käytetty ruusunmarjajauhoa, mutta kun sitä ei sattunut kaapissa olemaan laitoin tilalle aroniajauhoa, joka antoi leivälle näin kivan värin – en tiedä minkä värin ruusunmarjajauho olisi antanut… punaistahan sekin varmaan on…pitää joskus kokeilla.

 

leivät ja hunaja

 

Maistelimme leipää juustojen ja hunajan kanssa ja ihan helkkarin hyväähän se oli ja senkun päivä päivältä parani! Kannattaa leikata ohuita siivuja, ne maistuvat parhaalle.

 

Ja tällainen on resepti, jos vaikka ryhtyisit sinäkin kokeilemaan:

NOKIPOIKA VUOKALEIPÄ

600g piimää

hunajaa

1 tl ruokasoodaa

30 g ruusunmarjajauhoa (käytin siis aroniajauhoa)

260 g tattarijauhoa

40g soijajauhoa

20 g karkeaa psylliuminkuorijauhetta

2 tl suolaa

2 rkl leipämaustetta (tee sekoitus aniksen, fenkolin ja  kuminan siemenistä jos leipämaustetta ei löydy, minä en ainakaan löytänyt, mutta kuuluu olevan tavallista Ruotsissa.)

Kourallinen pähkinöitä (tätä ei ollut alkuperäisessä reseptissä, mutta kannattaa lisätä, antaa makua ja rakennetta, myös erilaisia siemeniä voi varmasti käyttää)

TEE NÄIN:

Voitele 1,5 l leipävuoka voilla. (käytin leivinpaperia)

Sekoita kaikki aineet hyvin yhteen ja kaada taikia vuokaan. Ripottele päälle tattarijauhoa.

Paista 45 min uunin alaosassa.

Anna jäähtyä kokonaan ennen kuin leikkaat sitä.

Sopii erinomaisesti glögin seuraksi vaikka pikkujoulupippaloissa!

Sikke

Nokikahvia ja lähiruokaa Nuuksiossa

31.10.2014

IMG_1185

Tällaisen tervehdyksen sain, kun kävin Nuuksion Kattilassa tutustumassa paikan isäntään Pekka Väänäseen. Miehen kokkauksista olin paljon kuullut, joten teki mieleni maistaa, mitä Kattilassa tarjotaan, kun Pekka kuulemma on itsensä villiyrttiguru Sami Tallbergin oppi-isä! Ruusuinen tervehdys tietysti sulatti sydämen heti kättelyssä, mutta ei menukaan kylmäksi jättänyt!

IMG_1192

 

Tässä Pekan itsensä selostus siitä, kuinka alkupala häneltä keittiössä kehkeytyi:

Pienet punajuuret leikataan noin 5 mm paksuiksi biiteiksi, (naattien ja juuren alkamiskohta poistetaan ensin) pannaan pannulle paistumaan hetkeksi voissa – 30 sekuntia kumpikin puoli, sitten lorotellaan valkoviiniä päälle ja annetaan sen haihtua pois, sitten lisätään voita ja muscavado sokeria ja käännellään niin, että kumpikin puoli saa tartunnan. Pannaan punajuuret saaristolaisleivälle jossa oliiviöljyä ja päälle vuohenjuustoa ja hetkeksi uuniin niin että juusto alkaa sulaa.

Tuossa kupissa on ihana sienikeitto suppilovahveroista ja mustista torvisienistä, makua antoi musta Koskenlaskija  ja tilkka vuohenjuustoa.

 

IMG_1195

 

Kun alkuruoka oli syöty, saatiin ohje pureskella (mutta ei niellä) lautasta koristavaa pihlajanmarjaa, joka puhdistikin makupaletin oikein hyvin.

Pääruoka tuoksui ja maistui ihanasti sienille – tietysti, sillä Pekalle lähiruoka tarkoittaa 4 kilometrin etäisyyttä. Ja sieniähän Nuuksiossa riittää.

 

IMG_1197

 

Ja näin se syntyi:

Ensin viskataan sopivasti voita kattilaan ja sekaan  hieman sipulia freesautumaan, sekä kuivia sieniä (tällä kertaa mustavahakkaita – joita maistoin varmaankin ensimmäisen kerran, sen häpeillen myönnän!) Sitten lisätään pikkulusikalla vettä vähän kerrallaan, kunnes sienet ovat pehmenneet ja tuoksut vapautuvat.  Sitten kattilaan ohrahelmiä 2,5 dl joita pyöräytetään pari kertaa ennen kuin lisätään  7 dl vettä ja vähän öljyä ja annettaan hautua miedolla lämmöllä välillä sekoittaen. (Jos sienet ovat herkkutatteja laitan 200 gr pötkön kuoretonta chevreä sekaan) Valkoviiniä voi halutessaan käyttää kuten risoton teossa.

Kun ohrahelmet ovat hautuneet laitetaan komeus tarjolle tattirouhetta päälle sirotellen.

Tämän jälkeen keittiöstä tulvahti ihanan Antonovka omenan tuoksu, eikä ihme, sillä jo kohta lautaselle ilmestyi…

 

IMG_1204

…uuniomena ja tyrniparfait! Omenan siemenkodassa on nokare voita ja muscovadosokeria, tyrniparfait on tehty perusohjeella ja makua vahvistaa kuusenkerkkäsiirappipisarat lautasella .

Tärkeä yksityiskohta tässä annoksessa on jäiset metsämansikat. Ensin syödään lusikallinen kuumaa omenaa ja kun sen jälkeen laittaa suuhunsa jäisen metsämansikan sen kaikki aromit räjähtävät suussa kuin koko metsällisen mansikoita olisi suuhunsa saanut. Kokeilkaa!

Lounaan jälkeen käveltiin metsän siimeksessä odottavaan kotaan, jossa juotiin – mitäpä muutakaan – kuin nokikahvit! Tätä kahvinpurukekoa kiehuvan veden päällä kutsutaan neidon rinnaksi..

IMG_1225

Näin lempeästi voi tulta katsella vain metsän velho itse.

IMG_1231

Kiitos Pekka – visiitti ei jää viimeiseksi. Kepeitä syysunelmia itsellesikin!

Kattila ja Pekka löytyy täältä:

http://www.greenwindow.fi/contents/show/14

Jymyjuttu!

24.10.2014

Varoitus! Nyt tulee kovasti kehuja, mutta ei voi mitään.

Olen hulluna jäätelöön ja olen etsimällä etsinyt jäätelöä, jossa toteutuisi kaksi minulle tärkeää asiaa, lisäaineeton luomu ja vähäinen sokerimäärä. Ja nythän näin on käynyt!

Ammuuuuu! Jymyjäätelö luomulehmän maidosta  on nähnyt päivänvalon!

Jymy Lehmä at sunset

 

Jätskiyrityksen nimi on kotoisasti Suomisen Maito – ja miksei olisi, koska Suomisten luomumaitoa tuottavalta Vennan tilalta Aurasta se maito tulee, jota näissä jätskeissä käytetään.

Olli ja Muu

Tilalla on kaksi poikaa, Olli (luonnollisesti J) ja Samuli, jotka imeytyivät heti mukaan jätskintekoon, kun Horst Neumann – jäätelöön ja sen valmistukseen intohimoisesti ympäri maailmaa tutustunut valokuvaaja, oli asian heille esittänyt. Mukana yrityksen yhdellä kantilla on myös Sukulan Jyrki, joka ei tunnetusti käännä selkäänsä makoisille luomuherkuille.

Kaikkien osallisten innostus asiaan on ollut niin kovaa, että jätskiä saa jo kaupoista, vaikka idea kypsyteltiin vasta keväällä ja jätskitehdas, joka synnytettiin Vennan maitotilan lähelle Auraan, Rettigin vanhan karkkitehtaan yhteen nurkkaan, pystytettiin vasta syys-lokakuun vaihteessa. Tätä ennen parhaita mahdollisia raaka-aineita oli tietysti metsästetty ympäri Suomea ja maailmaa – vaniljapapua kun ei sentään näillä leveysasteilla vielä kasva…

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki raaka-aineet ovat sataprosenttista luomua ja koska niiden maku on aito ja oikea ei tarvita hillitöntä määrää sokeria antamaan jäätelölle maku. Vaniljajätskiin käytettävät keltuaiset ovat aitoja munankeltuaisia läheisestä luomukanalasta, eikä keltuaisjauhetta, jota jäätelöissä yleensä käytetään. Bourbon tangot, joista käytetään itse raaputetut aidot siemenet, (tässäkin asiassa on nimittäin feikkiä ikävä kyllä olemassa, eli myydään mustia pilkkuja ilman makua ) tuodaan Madagaskarilta samoin kuin suklaajätskin 65% single origin suklaa.

 

Vaniljan siemenet ja tangot

 

Mansikassa käytetään kotimaista Polka-luomumansikkaa ja latte tehdään Tampereen Mokkamestarien paahtamasta brasilialaisesta espressosta.

Uusin mau puolukka syntyy tietysti kotimaisista villipuolukoista (tosin en tiedä viljelläänkö puolukoita jossain..). Aikamoista käsityötä tämä puolukkajätskin teko!

 

Julle Jymy Puolukan teossa

 

Puolukkajätskiä lusikoisin ihan sellaisenaan, tai vaniljan kanssa yhdessä. Mutta mahtava makunautinto on pulauttaa espresson sekaan lusikallinen vaniljaa ja lusikoida vähän sulanutta  latte- tai suklaajätskiä suoraan purkista.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Kaikki jäätelöt tehdään käsityönä ja ilolla tulevaisuuteen katsoen ja jotta Jymy saisi myös kasvot pyysin  kuvaa yrityksen ‘pojista’ ja niinpä siellä sonnustauduttiin oikein mainospaitoihin, otettiin jätskit käteen ja tällainen sieltä tuli.

Jymy Team 1

Iloisesti näyttävät pojat jätskiään nautiskelevan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sikke

Varaslähtö Jouluun…

17.10.2014

Sai käsiini Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin uuden suloisen kirjan Hyvää Joulua, jossa Laura Riihelän kauniit kuvat maalaavat mieleen täydellisen joulun, vaikka kirjassa ei lunta näy sen enempää kuin punaista tai vihreääkään.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirja on täynnä veden kielelle nostattavia reseptejä, jotka ovat  käyttökelpoisia myös muulloin kuin jouluna, esimerkiksi nyt, kun tiesin saavani makeasta pitävän yllätysvieraan ja jotain hyvää oli tehtävä – nopeasti! Ja mieluummin vielä niin, ettei tarvitsisi edes kaupassa käydä, saatika valmistusta auttavia sähkövempaimia käyttää, koska niitä minulla ei tässä hetkessä ollut käsillä.

Ja kappas vaan – avasin kirjan sattumanvaraisesti ja siellähän se oli! Sitruuna-marenkikupposiin oli kaikki tarvittava kotona, jopa kondensoitu maito, koska ostan sitä aina Muhun reissuillani monta purkkia. Saa sitä täältäkin, mutta Virossa sitä käytetään enemmän ja sitä saa kaupasta kuin kaupasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 Niinpä ryhdyin puuhaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kondensoidun maitopurkin sisältö (397g)  ja kaksi kananmunan keltuaista kulhoon…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

… sekaan kahden sitruunan raastettu kuori ja mehu ja kaikki isolla lusikalla sekaisin tasaiseksi massaksi. Siihen ei montaa lusikanvääntöä tarvittu!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Resepti on neljälle hengelle ja hyvin se neljälle riittääkin, jopa kuudelle, jos käytetään vaikkapa pieniä creme caramel vuokia. Mutta minä tein sen kahdelle, koska vieraani on todellinen makeasyöppö! Aikamoiset sammiothan siitä tuli, mutta voin kertoa, ettei pisaraakaan jäänyt yli.

Kun seos on kaadettu uuninkestäviin vuokiin, niiden annetaan jähmettyä pakkasessa 5-10 minuuttia. Minulla se aika meni valkuaisten vatkaamiseen, koska käsillä oli vain mummonvispilä. Allithan siinä huusivat hallelujaa, mutta mikäs sen parempi, kun tiedossa on hetken kuluttua makeaa mahan täydeltä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niiden kahden kananmunan valkuaiset siis vatkasin  vaahdoksi ja loppuvaiheessa lisäsin neljä ruokalusikallista sokeria. Sitten jaoin vaahdon kylmästä ottamieni kulhojen päälle ja kypsensin marenkia uunissa grillivastuksen alla muutaman minuutin. Tässä kannattaa olla TODELLA TARKKA, sillä vaahto ruskistuu nopeasti. Kuten kuvasta näkyy, se myös palaa herkästi :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä herkku kannattaa kirjan ohjeen mukaan tarjota heti. Kylmän sitruunakreemin ja lämpimän marengin yhdistelmä on I – HA – NAAA!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei tämän herkun tekemistä kannata jättää jouluun – antaa mennä heti vaan! Jouluksi kirjassa on vielä ties kuinka monta muuta reseptiä.

Makeaa suupielessä

Sikke

 

 

Tein raakakakun, tee sinäkin!

10.10.2014

 

 

Kyllä se nyt niin on, että raakakakku (jota yhä edelleen mieluummin kutsun tuorekakuksi) on päivän sana makeuksien maailmassa. Saat masun täyteen makeaa ja terveellistä yhdellä kertaa. Mikäs sen mukavampaa!

Mutta  tuorekakkujen maailmassa on monta outoa raaka-ainetta, jotka on syytä oppia tuntemaan ennen kuin puuhaan ryhtyy, muuten tuloksena saattaakin olla raaka pannukakku…

Niinpä suuntasin askeleeni Green Streetin järjestämälle kurssille, joka järjestettiin somassa pienessä puutalossa Kalevankatu 39:ssä.

IMG_1244

Kurssilla opimme tekemään kolme erilaista kakkua. Omalle kohdalleni osui suklaa-basilikakakku ja näin se syntyi:

Pohjaan tarvittiin 2 dl oman valinnan mukaisia pähkinöitä, 1 dl pehmeitä taateleita, hyppysellinen suolaa ja 1 dl kaakaonibsejä, joista Green Street sanoo näin:

Kaakaonibsit ovat Ecuadorilaisia kuorittuja ja rouhittuja kaakaopapuja, eli 100% suklaata. Kaakaonibsit soveltuvat syötäväksi sellaisenaan, jälkiruokiin, jogurttiin, aamupuuroon, oman suklaan valmistamiseen jne.

IMG_1253

Kaikki blenderiin ja hujauksessa on (hyvän makuinen)  pohja valmis!

IMG_1254

Se kaadettiin leivinpaperilla vuorattuun irtopohjaiseen vuokaan ja sitten opittiin niksi….

IMG_1257

Kakkupohja paineltiin vuoan pohjaan leivinpaperin avulla, näin taikina ei tarraudu sormiin ja sen saa tasaisesti levitettyä. Kiitos opettajamme Heidi :) Pohja jätettiin tekeytymään ja blenderi puhdistettiin suklaatäytettä varten.

IMG_1262

Siihen tarvittiin 4 dl pari tuntia liotettuja cashew pähkinöitä, 3 dl vettä ja 2 tl psylliumia.

Psyllium on ratamonsiementen kuorista tehtyä gluteenitonta jauhetta, joka veteen joutuessaan muuttuu hyytelömäiseksi ja sitä käytetään lisäämään leivonnaisen kuitupitoisuutta.

Puolet vesimäärästä kaadettiin heti pähkinöiden sekaan ja loppuun lisättiin ensin psyllium muutamaksi minuutiksi hyytelöitumään. Auts, näyttää ihan pieniltä madoilta…

 

IMG_1264

 

Sitten blenderillä hurlumhei…

 

IMG_1265

IMG_1275

Nyt seassa on 1 dl raakakaakaojauhetta, 2 dl kookossokeria, 8 taatelia, 1 avokado, 2,5 dl kookosöljyä, 1 tl suolaa (älä jätä pois, on todella tärkeä) 1 tl vaniljaa ja 2 rkl tocoa, josta Green Street kertoo näin:

Riisin jyvän ja kuoren välissä on ohut kerros, joka sisältää kaiken riisin ravintoarvon (valkoisesta riisistä tämä on poistettu). Riisinlesejauhe on eristetty tuosta ohuesta kerroksesta. Sisältää runsaasti antioksidantteja ja on hyväksi iholle. Toco tekee suklaasta maitosuklaisemman ja tuo ihanaa kermaisuuden makua suklaaseen.

IMG_1278

 

Tasaiseksi blendattu massa kaadettiin pohjan päälle ja kakku pantiin pakkaseen jähmettymään ennen kuin päälle lisättäisiin basilikakreemi, joka syntyi niin ikään blenderissä.

IMG_1281

Siihen tarvittiin 6 taatelia (ne pehmeät on ehdottomasti parhaita, jos ei pehmeitä ole, kuivattuja pitää liottaa muutama tunti), 1 dl vettä, 2 rkl kookosöljyä, ripaus suolaa ja iso kourallinen basilikanlehtiä. 

Ensin lisättiin muut ainekset paitsi basilika ja blendattiin tahnaksi ja vasta lopuksi basilika. Seos maistui aika tavalla pestolle, joten jos sen maku ei miellytä, niin kannattaa harkita jotain muuta kuorutetta.

IMG_1285

Kauniin värinen kreemi levitettiin kakun pinnalle (kotioloisssa kakku saa mielellään jähmettyä kunnolla ennen kreemin levitystä, ettei se sotkeudu suklaaseen, jolloin syntyy vähän epämääräinen väriyhdistelmä.

IMG_1293

Ja tällainen siitä tuli! Pohja on erinomainen, suklaatäyte samoin, mutta basilikakreemi voi hyvinkin jakaa mielipiteitä. Kokeile, niin tiedät!

Ja jos kurssit kiinnostavat niin mm täältä löytyy oppia:

http://greenstreet.fi/tuotekategoria/raakakakku-workshop

Minulla tämä kokeilu ei tule jäämään ainoaksi!!

Sikke