Porkkana + appelsiini = kakku

6.1.2013 Kirjoittaja: Ulla Svensk

Kahvikakut maistuvat ihan milloin vaan! Itse en juo kahvia kuin aamulla ja joskus päivällä, mutta päiväkahvien kanssa kakku maistuukin hyvin :)
Kahvikakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä paistosta, kun kakku on saanut maustua huoneenlämmössä kuvun alla. Tosin kuorrutus kannattaa valmistaa vasta seuraavana päivänä ja jos se sisältää tuorejuustoa niinkuin tässä reseptissä, kakku säilytetään jääkaapissa.

kakku:
200 g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
4½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl kardemummaa
4 dl raastettua porkkanaa
1 dl appelsiinimehua

kuorrutus:
50 g voita sulatettuna
200 g appelsiinituorejuustoa
½ dl tomusokeria
½ appelsiinin kuorta raastettuna

Vaahdota pehmeähkö voi ja sokeri, lisää huoneenlämpöiset kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten joukkoon.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita varovasti joukkoon.
Raasta porkkanat ja lisää raaste appelsiinimehun kanssa vuorotellen sekoittaen.
Kaada massa voideltuun kakkuvuokaan ja paista uunin alatasolla +175 asteessa noin 1 tunti.
Kumoa hieman jäähtynyt kakku ja valmista kuorrutus.
Sulata voi ja vatkaa joukkoon appelsiinituorejuusto, tomusokeri ja hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori.

 

Lapsena ehdottomasti lempileivonnaisiani olivat kahvikakut
Me olimme noin 11-12v. vanhoja, kun parin kaverini kanssa leivoimme erilaisia kahvikakkuja sekä myös muita helppoja leivonnaisia.
Kun kakku oli valmis, sipsutimme naapuriin kutsumaan tyttökaverit koolle ja sitten vain maistamaan.
Herkuttelimme omassa huoneessa kakkuja, “hmm, ehkä olisi voinut lisätä enemmän sokeria” “no tjaa, ehkä?”
Jos kakku oli hyvää mitä se yleensä meille sokerihiireille oli,  niin kirjoitimme reseptin oitis  ruutupaperille.

Leivoimme aina huvin & herkuttelun vuoksi ja joskus ilahdutimme myös naapurien tätejä pikku leivonnaisilla.
Kotona sai aina leipoa kun halusi, äiti joskus muistutti että “resepti kannattaa lukea!” kun pari kertaa olin oman pään mukaan laittanut vähän sitä sun tätä taikinakulhoon ja tulos oli kertakaikkiaan epäonnistunut.
Olin myös hyvä muistuttamaan äitiä jos esim. vehnäjauhot alkoivat olla lopussa.  Siihen aikaan ei ollut kännyköitä joten harmistus oli suuri jos jokin aines oli loppunut.
Silloin hyppäsin pyörän selkään ja poljin läheiseen kauppaan ostamaan tarvikkeita, varsinkin kananmunat olivat haasteellisia kuljetettavia tärisevällä pyörän tarakalla.

Oma tyttäreni tykkää myös leipoa, ja meidän keittiössä saakin huseerata juuri niin paljon kuin jaksaa nähdä vaivaa.
Tuo siivouspuoli tosin pojilta saattaa unohtua,  mutta silloin vain ummistan silmät ja nautin  herkuista :)

Aiheet: , ,

Kirjoita vastaus