Vinkkejä kimaltavaan tyyliin

22.5.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Nyt alkaa olla se aika, kun aletaan etsiä juhlavaatetta kevään ja kesän juhliin. Turha olla liian vaatimaton, sillä kekkereissä saa näyttää huomiota herättävältä. Ihanat juhlamateriaalit suorastaan houkuttelevat valmistamaan toinen toistaan upeampia asuja. Kun näihin näihin silkkeihin, satiineihin ja tafteihin lisätään päälle vielä vähän strasseja, helmiä ja paljetteja, niin johan tulee näyttävää. Itse pukeudun juhlissa lähinnä mattapintaan ja mahdollisuuksien mukaan mustaan, mutta katson mielelläni heitä jotka säihkyvät. Mielikuvitukselliset yksityiskohdat herättävät kenen tahansa huomion.

Kävin kyselemässä koristeluvinkkejä  kimalluksen asiantuntijalta, burleskitaiteilija Kiki Hawaijilta. Kiki eli kuvataiteilija Suvi Aarnio valmistaa suurimman osan esiintymisasuistaan itse välineinään ompelukone, silmäneula ja superliima. Materiaalit ja mallit saattavat sopia paremmin esiintymislavalle kuin perhejuhlaan, mutta voi juhlapuvussa ja esiintymisasussa olla paljon samaakin: käyttäjä haluaa tuntea olonsa mukavaksi ja liikkua rennosti, mahdollisesti myös olla huomion keskipisteenä. Jos paljettirintaliivit ovat ovat sinulle liikaa, mieti, miten upealta kimaltava vintage-asu voikaan näyttää. Tai miten hauskaa lasten kanssa on askarrella esiintymisasuja ihanista, värikkäistä koristeista. Vähän överimmästä ratkaisusta voi aina himmailla pelkistetympään suuntaan. Mutta joskus enemmän on enemmän.

1. Strutsinsulilla saa helposti näyttävää. Sulkapuuhkia myydään naamiaisliikkeissä ja jossain kangaskaupoissa metritavarana. Valitse laadukas puuhka, jotteivat sulat varise. Sulkapuuhka on kiinnitetty käytettyynpaljettitoppiin.

2.  Paljettivaatteita kannattaa etsiä käytettyinä, sillä paljettikankaat ovat kalliita ja paljettien ompelu itse on todella työlästä tässä mittakaavassa. Paljettitopista tai -paidasta voi saada muokkaamalla näyttävän yläosan vaikka yksinkertaiseen pitkään hameeseen.

Lue lisää »

Fiftarimekko afrikkalaisesta kankaasta

15.5.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Afrikkakuosi ja 50-luvun kellohelma toimivat yllättävän hyvin yhdessä. Tässä rennossa kesämekossa kaksi erilaista tyyliä muodostavat mielenkiintoisen ja luontevan kokonaisuuden. Vaate oli alunperin helmaa kohti levenevä puolihame, niin sanottua merenneitomallia. Jos löydät kirppikseltä kiinnostavasta materiaalista tehdyn pitkän puolihameen kokeile ommella siitä mekko. Tai jos löydät afrikkalaisesta kaupasta kivankuosista kangasta, mieti mihin kaikkeen sitä voisikaan käyttää. Kontrasteissa on voimaa.

Afrikkalainen asu päätyi minulle samalla tavalla kuin vaatteet usein päätyvät toiselle tai kolmannelle käyttäjälle. Kiinnostava ja käyttökelpoinen vaate, muttei oikein omanlainen.  Ystäväni oli teettänyt itselleen Senegalissa asun paikalliseen tyyliin. Pukuun kuului pusero ja nilkkapituinen, levenevähelmainen hame kuviollisesta puuvillakankaasta. Asulle ei Suomessa ollut juurikaan käyttöä, joten otin sen mielelläni muokattavakseni. Mikä ihana haaste! En yleensä käytä monivärisiä kankaita enkä leveitä helmoja, mutta jostain syystä halusin yhdistää ne molemmat tähän mekkoon. Pukuun kuulunut pusero jää vielä odottamaan muodonmuutosta.

Lue lisää »

Shortsihousut

8.5.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Yksi itse tekemisen parhaita puolia on, että saa muunkinlaisia vaatteita kuin mitä kaupat tarjoavat. Saa sellaisia värejä, kuoseja, materiaaleja ja siluetteja kuin itse haluaa. Puhumattakaan omista mitoista, mutta se alkaa tässä vaiheessa blogia olla lähes itsestäänselvyys. Saa kesähousuiksi pitkät ja leveät puuvillashortsit. Tai pyjamahousut, joilta ensimmäinen kokeiluni tästä mallista näytti. Samalla kaavalla tein viime kesänä liehuvat silkkihousut ja niistä tulikin sitten jo juhlavaate.

Shortsit tai muut rennot pöksyt ovat housuihmisen kesävaate. Kun farkut alkavat hiostaa, tuntuvat löysät hahkeet mukavan vilpoisilta. Ja niin käytännöllisiltä. Vajaamittaiset liehulahkeet eivät häiritse pyöräilyä. Housuissa voi kieriä ja pyöriä vailla vilauttelun vaaraa. Kun vielä vyötärölle valitsee mukavan joustavan kuminauhan, pääsee varmasti lomatunnelmaan. Mutta materiaali, sen kanssa kannattaa olla tarkkana: pyjamahousuilla ja toimistokelpoisilla kesähousuilla on tässä mallissa hiuksenhieno ero.

 

Lue lisää »

Sunnuntaikässäilyä

2.5.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

No niin, nyt fiilistellään! Ihana, aurinkoinen sunnuntai, takana kunnon yöunet ja edessä aikatauluton päivä. Aamiainen puutarhassa ja sitten sisälle lämmittelemään. Mielessä on jo pitkään ollut monenlaista kässäiltävää ja nyt on vihdoinkin aikaa toteuttaa suunnitelmat. Keittiö muuttuu ompelimoksi. Pöydän täydeltä kankaita ja keskeneräisiä töitä -mistä aloittaisin?

Minä aloitin housujen korjaamisesta. Ensin alta pois nopeat hommat. Noin tunnin huristelun jälkeen olin saanut paikattua neljät farkut ja lyhennettyä yhdet lappuhaalarit eli tavallaan olin tuottanut käyttöön viidet “uudet” housut. Jes! Kahdet farkuista olin luvanut korjata vastapalvelukseksi pienestä nettisivuhommasta. Voin kertoa, että kaikenlainen lyhentäminen ja paikkaaminen on erittäin kovaa valuuttaa vaihtomarkkinoilla. Kannattaa rohkeasti ehdotella, jos itsellä on taito jota kaikilla ei ole. Monet ovat valmiita erilaisiin pieniin palveluksiin jopa napin ompelua vastaan.

Housujen jälkeen muokkasin vielä vanhasta collegepaidasta paremman. Ehkä käyn vielä ennen kesää läpi vaatekaapin epämääräiset rytkyt ja katson, saisiko niistä muutamalla saumalla käyttökelpoisia (eli vaatteita, joita oikeasti haluan käyttää). Alla pari vinkkiä korjausompelijalle.

Lue lisää »

Retkijakkaran uusi kuosi

23.4.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Löysin vanhan retkijakkaran kirpputorilta muutama kuukausi sitten. Mietin jo parin euron hintaista ostosta maksaessani, kuinka vaihdan nuhjuuntuneen päällisen uuteen. Vasta vkonlopun kesäinen keli sai minut tarttumaan hommaan ja ompelemaan uuden päällysen. Aikaa koko hommaan meni alle tunti.

Innostuin näistä vanhoista retki- ja taittotuoleista. Monellahan on mummolassa tai mökin varastossa näitä yksinkertaisia retkijakkaroita (tai pilkkijakkaroita, kuten jotkut sanovat) tai sitten sellaisia selkänojallisia taittotuoleja, joissa on samantyylinen kangassuikale istuimessa ja selkänojassa. Tuoleja voisi hyvinkin uudistaa käyttöön vaihtamalla tekstiiliosat yksinkertaisiin, tukeviin kankaisiin. Tähän jakkaraan valitsin ulkokäyttöön sopivaa kangasta, joka on kosteudenkestävää ja olisiko ollut myös homesuojattua.

Jos nyt päätit heti lähteä kangasostoksille, tsekkaa yksi juttu ensin: Mieti, miten ompelet kankaan kiinni runkoon ja jos aiot tehdä sen koneella, kokeile, että pystyt ompelemaan tarvittavat saumat. Kuvan runko oli sen verran ohutta, että sain sen juuri ja juuri hivutettua koneeseen ommeltavaksi. Myös käsinompelu tukalimmissa kohdissa on ihan hyvä vaihtoehto.

Valmiista jakkarasta tuli heti mieluinen taukotuoli. Jakkara olalle ja pihalle kahvittelemaan.

Lue lisää »

Kesämekko normaalille vartalolle

17.4.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Aurinko paistaa työhuoneella suoraan naamaan. Jee, kesä! Pukeudutaan mekkoihin! Kokeillaan kaikkia kaupan mekkoja eikä mikään istu! Moneen (ainakin naistenlehtien mukaan) iskee lannistus: vaatteet eivät istu, olen väärän mallinen. Tässä kohtaa meikä unohtaa kaupat, laittaa ideointihatun päähän ja kaivaa kaavapaperit esiin. Ja mittaa lantionympäryksestä 106 cm.

Joissain asioissa standardeista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kukapa olisi keskiarvoa tai perusmuotoa, kun vartaloista on kysymys. Jokaisella on jokin kyömy, makkara, vinouma tai notko jossain. Ja tätä porukkaa liikkuu kaduilla eikä kukaan huomaa mitään erikoista. Kun minulle vuosia sitten kävi selväksi, että vartalonmuotoni ei ole normaalin C-mitoituksen mukainen, selkäni on tavallista lyhyempi ja lantion levein kohta etäämmällä vyötäröstä kuin pohjoismaisen kaavajärjestelmän mittataulukoiden normiarvoissa, kiinnostuin kaavoituksesta.  Opin, että vaatteiden istuvuudessa on kyse mitoituksesta. Jokaiselle saadaan sopivaa, kun tehdään omilla mitoilla. Kaikki teistä, jotka olette opiskelleet alaa tai piirtäneet kaavoja alusta alkaen tiedätte, että ihmisestä voidaan istuvia vaatteita varten ottaa lukemattomia mittoja. Olisi suorastaan outoa, jos kaikkien mitat olisivat samat. Että naapurin tissit olisivat yhtä etäällä toisistaan kuin itsellä. No niin, pointti selvä.

Sitten siihen kesämekkoon. Tässä postauksessa ei siis ole tärkeintä, miten saumat ommellaan vaan se, mitä tapahtuu ennen kankaan leikkuuta, kaavapöydällä. Alemmassa kuvasatsissa lähtökohtana käytetään naisen puvun peruskaavaa, joka on piirretty omilla mitoilla (käytännössä minun, ei mallin mitoilla). Kaavasta muokataan olkaimellinen malli ja selkää lyhennetään (vaate ei pussita selästä vyötärön kohdalta).

Löysin linkin, josta voi saada vinkkiä mitä tällä peruskaavalla tarkoitetaan. Näitä on varmaan muitakin, tässä myydään kaavaohjelmistoa mutta etusivulla on aika informatiiviset vaihe vaiheelta -kuvat, http://www.leenas.com/Suomi/piirra_peruskaava.html

Katso alta kuvat valmiista vaatteesta ja skrollaa ohjeisiin.

 

Lue lisää »

Kantokassi kierrätyspaperille

11.4.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Ostin joulumyyjäisistä kätevän telineen kierrätyspaperien keräämistä varten. Vihdoinkin nyt huhtikuussa sain tehtyä siihen jo ostohetkellä suunnittelemani kangaskassin. Tähän saakka olen käyttänyt telineessä paperikassia, mutta kyllähän kankaasta tehty kestää paremmin ja mallin voi valita itse.

Kassin tekemisen suurin haaste oli mitoittaa kassi oikein ja suunnitella kantokahvat oikean pituisiksi. Tarkoitus on, että kassilla saa kannettua lehdet roskikseen. Puiset kahvat on sahattu henkareiden välipuista (loppuosa henkarista jää käyttökelpoiseksi), mutta mikä tahansa rimanpätkä käy. Samaa ohjetta soveltaen voit tehdä kassin myös muuhun käyttöön. Huomioi silloin, että puukahvat tulee kiinittää kassiin paremmin, vaikka ompelemalla niitä varten umpinaiset kujat, joihin kepukat voi tiiviisti sujauttaa. Ja jos haluat kantaa pitkiä matkoja painavaa tavaraa, niin varmista, että puu kestää.

Lue lisää »

Indigonsininen kimono

2.4.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Millaiset fiilikset teillä on kimonotyyppisistä jakuista? Minua ne kiinnostavat juuri nyt kovasti. Erityisen kiinnostunut olen kaikesta kaavoituksesta, joka poikkeaa nykyaikaisesta länsimaisesta mallista. Monien kulttuurien perinteiset asut, myös suomalaiset, on suunniteltu aikana, jolloin kangas kudottiin käsin, materiaalit olivat arvokkaita eikä niitä ollut haaskattavaksi. Nämä vaatteet on leikattu mahdollisimman materiaalitaloudellisesti eli neliön- ja suorakaiteen mallisista paloista. Tutkikaa vaikka suomalaisen kansallispuvun puseroa, hametta tai moniin kulttuureihin kuuluvaa pitkää paitaa tai pussimaisia housuja. Ja tietenkin japanilaista kinomoa. Neliötä ja suorakaidetta mahdollisimman pitkälle (toki aina on poikkeuksia).

Samalla idealla suunnittelin kimonomaisen jakun, joka on helppo ja nopea ommella. Samalla tulee kokeiltua “kainaloneliötä” eli kädentielle kainaloon väljyyttä tuovaa erillistä kappaletta (kuva alempana, nimitystä en tiedä). Tämän säästömallin ekologisuuden kruunaa pääntien huolitteleva kaitale, joka on leikattu kankaansävyisistä käytetyistä farkuista. Ja aivan yllättäen tästä syntyi vaate, jonka mallikin olisi halunnut käyttöönsä. Kokeile!

Lue lisää »

Pikkuliinat pääsiäiskattaukseen

26.3.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Ensi viikolla alkaa huhtikuu, kevätkuu. Samalla kun kaivelen kaapista kevättakkia haikailen talven perään.  Ehdin hiihtää lipsuvilla suksillani ja liian lyhyillä sauvoillani vain kaksi kertaa. Pulkkamäkeen en päässyt kertaakaan. Toisaalta olen jo ottanut aurinkoa keskipäivän aikaan ja kävellyt ilman pipoa. Katse on siis suunnattu eteenpäin.

Viikonloppuna on pääsiäinen, pitkä viikonloppu eli miniloma. Ehkä moni viettää aikaa kotona ja tekee erilaisia herkkuja. Tai asettelee kauniisti esille houkuttelevat suklaamunat ja -puput. Kaikenlaisiin asetelmiin ja kattauksiin sopivat pienet liinat, jotka loihdit nopsasti kaapista löytyvistä kangaspaloista. 2o senttiä puuvillaa tai pellavaa ja siitä syntyy liina. Tavallinenkin lautanen näyttää liinan kanssa hienolta tarjoiluastialta.

 

Tarvikkeet: n. 20 cm taipuisaa kangasta, esimerkiksi ohutta puuvillaa tai pellavaa (lev. 1,4m), mittanauha, lyijykynä ja pyöreä muotti (esimerkiksi lautanen, jonka halkaisija on n. 13 cm).

 

Tee näin:

1. Leikkaa kankaasta sopivan kokoinen ympyrä (vaikka haluamasi astian pohjan kokoinen tai mallin mukainen n. 13 cm:n halkaisijalla). Reunaan tarvitset rypytettävää kaitaletta (lev. 10 cm) noin kaksi-kolme kertaa ympyrän ympäryksen verran. Mitat sisältävät 1 cm:n saumanvarat.

2. Ompele kaitale pitkistä päistään yhteen rinkulaksi. Jos ompelet kaitaleet useista lyhyemmistä kaitaleita, voit käyttää yhdistävinä saumoina vaikka siistiä katesaumaa.

3. Taita kaitaleen toiseen pitkään reunaan kaksitaitteinen päärme. Ompele suoralla ompeleella läheltä reunaa.

4. Ompele toiseen reunaan, 1 cm:n päähän reunasta, suora ommel pitkällä pistolla. Älä päättele ommelta vaan jätä aloitus- ja lopetuslangat pitkiksi. Rypytä reuna keskusympyrään sopivaksi.

5. Aseta rypytetty reunus keskusympyrän päälle oikeat puolet vastakkain. Ompele suoralla ompeleella 1 cm.n päästä reunasta.

6. Leikkaa irti turhat langanpätkät ja silitä tarvittaessa.

7. Aseta liina koriin, kulhoon tai vadille ja kokoa päälle herkkuja.

Ompele muovia

21.3.2013 Kirjoittaja: Maria Halkilahti

Kaapista löytyi pieni rulla muovia. Olen ommellut taipuisasta muovista pussukoita aiemminkin, mutta nyt tarvitsin vielä pari pussukkaa lisää. Käyttämäni muovi on vuosia sitten ostettua metritavaraa (ehkä suihkuverhoksi tarkoitettua?), mutta samanlaista kamaa ilman kuvioita myydään ainakin Etolassa.

Läpinäkyvä kosmetiikkapussi on aivan loistava esimerkiksi lentomatkustajalle, sillä purnukat näkyvät turvatarkastuksessa eikä tämän pussukan lisäksi tarvita muita muovipusseja. Itse käytän pussukoita kuntosalilla, jollloin muovin läpi näkee tihrustaa pussin pohjalle uponneita hiuslenkkejä.

Muovin ompelu on helppoa. Siihen käyvät tavalliset neula ja lanka. Jos koneessasi on mahdollisuus käyttää teflon-paininjälkaa, suosittelen sitä kitkan vähentämiseksi.

Pussukoiden lisäksi muovin mahdollisuudet ovat moninaiset. Jos käytössäsi on jotain liimaa/silitettävää nauhaa, jolla saumoista saa vedenpitävät, voit tehdä isompiakin säkkejä ja vaikka sadeviittoja. Tai ommella kahden muovin väliin jotain pieniä koriste-esineitä tai karkkipapereita. Minulla oli lapsena läpinäkyvä rantakassi, jonka reunan sisään oli ommeltu hiekkaa.

Lue lisää »