24.2.2015 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Moikka

Tällä mielen tilalla mikä nyt vallitsee ei pitäis kirjuutella tänne ollenkaan.

Teen näköjään kuitenkin niin. Mua on sanottu jästipääksi , jääräpääksi , pitkävihaiseksi. Tuijotuksen mestariksi. Välinpitämättömäksi.

Tuo välinpitämättömyys on mun mielestä kaikista noista kunniamaininnoista pahin. Se tarkottaa sitä ettei kiinnosta , aivan sama. Ympärillä ilmaa jolla ei ole hengissä pysymisen kannalta mitään merkitystä.

Sitä toivoo että joku sanois sun olevan kukkanen mun rikkaruohojeni keskellä.  Aurinko joka tunkee säteensä myrskypilvien läpi. Syy miksi pysyä hengissä.

Multa on kysytty tarvitsenko apua? On käsketty soittamaan aina kun apua tarvitsen. Mun mielestä ihan huippu tarjouksia. Yllättävän usein käy vaan niin että aikaa päälle huomataan kaiken menevänkin ihan hyvin. Ollaan sairaita ja rullataan eteenpäin. Kaikki näyttää siis olevan hyvin. No pitääkö sitä olla toitottamassa sitten koko ajan? Kysellä että nytkö tuun teille siivoomaan? Ei tietenkään. Enkä mä varmasti edes ottais tuollaista apua vastaan :) Jos ei tällä porukalla mikä tässä huushollissa asuu pärjää nii millä sitten.

Mutta on niitäkin ihmisiä jotka ihan oikeesti tarttisivat apua. Haluavat jonkun soittelevan perään. Kyselevän mitä sulle kuuluu. Joillakin voi vielä käydä niin ettei edes läheiset osaa olla sairaan ihmisen vierellä. Kun ei puhuta vaikkapa Ilmarista niin ei ole mitään ihmekumma juttuja. Arki menee niinkuin ennenkin ja railo kasvaa

Moni esim:leukemialapsen vanhempi on vielä pahemmassa raossa. Nopsaan tulee eristäytyneen vainoharhaisen vanhemman leima. No minkäs sille teet? Koska puoli totuutta on käsillä. Kammoksuu kaikkia pikku basilleita. Kukkamullan itiöitä. Kuka ymmärtää äitiä luurin toisessa päässä joka kerta toisensa jälkeen kieltäytyy sosiaalikaffeesta vaikka sitä kipeästi tarvitsisi?

Jokainen ihminen tarvitsee rakkautta ja hellyyttä. Lämpöä ja valoa. Mitä sitten kun sairastut vakavasti? Ehdit ajatella kuinka puristat kaiken kivan muutamaan hulluun vuoteen? Sulla on kauhea paine saada niistä täydellisiä vuosia. Mitä sitten kun huomaat ettei ne olekkaan? Ettei niistä ikinä tulekkaan? Kaiken keskellä joudut mahdottomiin henkisiin paineisiin. Tekemään ratkaisuja joilla ei ole tulevaisuutta. Kenet olet valmis uhraamaan?

Nää on kuulkaa hulluja nurinkurisia asioita. Melkein voisi verrata naisen mieleen. Teet sillai tai tälläi niin aina joku menee pieleen. Onko tässä nyt sitten jokin opetus?  Onko tässä? Pitäis olla. Etana etana näytä sarves onko mun kamulla hätä? Etana muuten näyttää :) Kokeilkaas kun niitä ens suvena vihannesmaalta listitte. Etana näyttää aina sarvensa.

Me suomalaiset ollaan esimerkillistä kansaa kyttäilemään verhonraosta naapuria. Juorutaan sitten kun niin hyvin tiedetään.

Ok mä myönnän. Kunnon juoruhetki ystävättären kanssa saa sen auringon pilkahtamaan.  Emmä itelleni mitään voi. Mutta jälkilöylyille kyllä. Asiasta kymmeneteen.. telkkarista tulee järkyttävän paljon ruokaohjelmia! Satun tietämään sen koska näin syton jälkeen mun paras ystäväni on telkkari!

Välittävin terveisin BIKKE

VOIKO PULLUKKA OLLA KAUNIS

31.1.2015 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Kauheita ulkonäköpaineita sitä naiselle luodaan! Pitää olla sutjakka, kultakutri. Mieluummin isot tissit , ampiaisvyötärö ja upea kiinteä pylly. No mitäs sitten kun et ole näistä mitään?

Olet KALJU, pienellä vammasella siilillä. Sulla on kaksoisleuka. Niin ettei tiedä koska posket loppuu ja alkaa hartiat :) Sun tissit on selkeesti eriparia. Teet Tom Jonesit ja lykkäät pienempään kuppiin sukan :)

Vyötärö?? Never heard!

Olet päästä varpaisiin yhtä hemmetin parrua. Unohtamatta pölkky sääriä. Niin ja koko komeudella on mittaa peräti 160 senttiä! Siinä vasta missi pakettia kerrakseen.

Tuohan oli kaikki 100% meikäläistä. Nuoruudessani olin kaunis ja sutjakka ja isotissinen jaa jaa.. Eikä silloinkaan asiat olleet hyvin. Olin koulukiusattu rinnoistani.

Olin lihavan näköinen. Sitten oli mukavaa kun kahden ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeen painoin alle odotuksen lähtöpainon.  Olinhan nuori ja kiinteä. Nyt keski-ikäinen löllö. MUTTA kuka sanoo mikä on se oikean naisen oikea koko? Onko meille neuvolakäyrää? Jos itsestä tuntuu että näytän tänään hyvältä (tai pikkasen paremmalta kuin eilen) niin eikö se riitä? En ole salilla itseäni rääkkävä. Sillä en todistaisi itselleni mitään.

Piut paut!

Päätin ottaa härkää sarvista ja pukeutua MISS WINDYltä saamaani mekkoon.

Ai kana mutta mulle tuli niin voittaja fiilis. En ole vaatekaupoilla käynyt piiitkään aikaan (paitsi Olgan puodissa) koska olen hyvin kriittinen miltä näytän. Olen siis hyppinyt tässä mekossani kotona. Ja äsken vähän pihalla. Hovikuvaajanani toimi mieheni <3

Olin eilen hoidossa jotenka nyt alkaa posket punottaa vähän niinku MISS PIGGY :) Olikos se nyt 15 kerta aikajanallaan tämä tiputus. Alkaa tuntua jo kakkoskodilta kun Docratekseen singahtaa.. Eilen olikin kaikista ajokerroistani liukkain keli. En juuri ohitellut rekkoja!

Arvot oli ihan kohillaan. Niin kohdillaan kuin ne tässä tilassa voivat olla. Tippa saatiin ekalla kerralla. Uuden tuttavuudenkin bongasin naapuri sängystä.

IMG_0160

IMG_0302IMG_0276

Odottelen niitä juhlia jotta voin oikein tilaisuudessa käyttää mekkoani. Tai he jotka minut tuntevat  voivat nähdä minut jo postinhakureisulla  , ihan vaan pikkasen , mekko päälläni tonkimassa kukkapenkkiä :)) Ihan vaan pikkasen :) No niin olihan tämä pieni mainoskin. Minulla on lupa tarjota kaikille lukijoilleni alekoodi tuonne MISS WINDY SHOPPIIN.  Eli koodilla BIKKE saat -15% ostoskorisi loppusummasta. MUTTA koodi on voimassa VAIN TÄNÄÄN !

Muistetaan nyt , vaikka se niin klisheeltä kuulostaakin: valo joka meistä hehkuu tulee sisältäpäin. Naamamutrulla tämäkään mekkoni ei hohtaisi niinkuin se nyt tekee!

Kivvaa viikonloppua sulle!!

TERKUIN BIKKE

MINÄ POLJEN SINÄ OHJAAT

21.1.2015 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

MOIKKIS

No tänä aamuna ei ohjannut kukaan :) Työpäivä johon meikäläinen herää ennen kellon soittoa. Aamulääkkeet ja teet.. Raikasta appelsiinia.. Kiireetön herääminen. Olis muuten yksi työtoverini iloinen kun kuulisi minun jotain nauttineen aamulla. Etten vaan toopillista kaffetta. Onkos se sitten ihme jos närästää? Eli kaikki oli valmiina huippu kivaa duunipäivää varten.

Lähin sitten hyvissä ajoin töihin.. kunnekkas siinä 5 kilsan huitteilla alko piiputus. Siihen hyyty volkkari. Ei muutaku soittamaan kotio että pelastamaan neito hädästä! Hermo meinas mennä puhelun jälleen kerran mennessä vastaajaan. Sain apua kyllä. Pysähtyihän siihen peräti yksi herrasmies. Kumma miten palvelualtista väkee… Ei mulla mitään hätää ollu. Eikä toivottavasti hänellä joka mun työni tänään teki. Korjaamollehan se sitten hinurilla vietiin…

Maanantai aamuna töihin mennessäni lensin hyvinkin lahjakkaasti selälleni parkkiksella. Heti ovesta ulos astuessani. Onks tässä nyt jotain merkkejä tulkittavana?

Päivä meni touhutessa niitä näitä. Kaapin paikkaa vaihdellessa ja pyykkiä pestessä. Kohta tästä lähen piiitkästä aikaa kirjansidontaan. Kiva nähä niitäkin kamuja :) Siellä odottaakin kuusi kirjaa joita olen yrittänyt vääntää viimeiset 5 kuukautta. Ei siis kannata ajatella tuosta uutta uraa…  Joskos juhannukseksi saisin valmiiksi…

Bikken pilttuu blogissani on meneillään ihana Anna-Mari Westin  ystävänpäiväkorttiarvonta. Käyppäs osallistumassa. Ja jos saan pyytää tykkäämään jalkakuvastani lapikas kilpailussa tuolla Arctipsin facesivulla ni jopas olisinkin otettu.

 

Olen muuten tehnyt ison päätöksen koskien tulevaisuuttani mutta siitä sitten myöhemmin.

KIVVAA KESKIVIIKKOA SINNE!

Terkuin BIKKE

VÄRIANALYYSI

18.1.2015 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Moikka kaikille

Ihan liian pitkästä aikaa. Kovin vauhdikkaasti on tämäkin vuosi lähtenyt rullaamaan. Pikkasen on saanut jo nauttia auringonkin paisteesta. On se vaan hurja huomata mitenkä se valo vaikuttaa ihmismieleen. Joitakin vuosia sitten valitsin pääsiäisen ajan talvilomakseni. Ai miksikö? Valitsin tuon tonttini aurinkoisimman nurkan , makkarin ikkunan alta. Raahasin siihen lepolasseni. Laitoin villasukat jalkaan, vanttuut käteen ja pipon päähän. Sitten ottamaan arskaa vaikka kolmen metrin päässä oli miinus merkkinen lämpötila. Nautein koko sydämmestäni siitä puolesta tunnista minkä siellä tarkenin :)

Mulla on töissä eräs kamu joka toimii mun värianalyytikkona. Mun ei ite tarvi pähkäillä näytänkö terveeltä vai sairaalta vai muuten vaan tyynynkuva poskessa duunaajalta kun saan suoran kommentin heti aamutuimaan. Reilua.  Äläkä nyt luule että loukkaantuisin tuollaisista kommenteista! Päinvastoin. Joskus on itselleen ihan sokea. Katselen joka päivä itseäni peilistä enkä aina osaa sanoa ollakko fressi vai muuten vaan seinästä revitty :)

Viime aikoina olen ollut hyvän , terveen värinen , hieman rusoa poskilla. Se mitä en ole kertonut on apu kasvojeni väriin. Tosin kyllähän hoitokin on purrut. Eli ei ole edennyt. Veriarvot ovat niin kohillaan kuin tässä tilassa voi toivoa.  Siis se apu : V10 PLUS 

IMG_0260

Apteekissa myytävän sarjan tehoseerumi. Lupaa tasoittaa ikääntymisen merkkejä meikäläisenkin kasvoissa. Tietenkin olen hyvin säilynyt mutta muutaman viimevuoden aikana olen itsekkin huomannut rupsahtavani siinä missä muutkin ihmiset. Siinä osa syy hehkuuni. V10 PLUS.  Paljastan tän huomenna töissä..

Mitä tulee Ilmariin.. häähän vietti nimipäivääkin ihan juur. Ei juhlittu. Tehään kakku sitten elokuussa. Niin ja se pöljä päätös ettei hommailla joululahjoja kun ..mikä se syykään nyt mahto olla .. on peruttu ikuisiksi ajoiksi. Vaikka oltaisiin kuinka vanhoja on lahjoja silti kiva saada. Tua joulu meni muutenkin ihan ketuiks. Stressi pukkas päälle ja vähän särytkin. Olin liian hermostunut luodakseni ympärilleni muistamisen arvoisen joulun.  Palautan entisaikojen joulut kunniaan!

Kirjotellan pian!

Terkuin BIKKE

MISSÄ SE JOULUMIELI ON?

14.12.2014 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Tai kyllähän mä tiedän. Se tulee PERJANTAINA! Mulla on sellainen paha tapa… aivan sama kuinka paljon olisi aikaa valmistautua johonkin tiettyyn tapahtumaan taikka päivään… Mulla alkaa joka tapauksessa iso ratas pyöriä vasta viimehetkillä. Edellisenä päivänä suurta juhlaa mä alan myrskyn lailla hoitaa asioita. Siivota, leipoa , sisustaa, ommella uusia verhoja , , , Kiire ja stressin poikanen pitää mut vauhdissa. Liika narun anto ei tiedä hyvää.. tai ei oikeistaan yhtään mitään kun ei ole vielä kiire…

Toivon siis että se hullunmylly alkaa perjantaina koska sen aikaa se voi kestääkkin. Tiistaina on jälleen kuvaus. Sitä aina oottaa pienellä kauhulla. JOS siellä onkin jotain. Onhan tässä kauan menty “hiljaiselolla”. Onneksi tuloksia ei tarvitse odottaa kahta tuntia kauempaa jos sitäkään. Dokiksessa on asiakas ystävällinen tahti :)

Torstaina on hoito päivä , toivottavasti. Veriarvot kohdillaan ja vaaka jumittunut.. Sitten oliskin perjantai kortisoonin voimalla tuulahdus päivä. Lihapullia tehtävä ainakin 2 kilon jauhelihasta.. Laatikoissa luotan Saarioisiin..  Eli ihan hyvin voin maata seuraavat 4-5 päivää.. Pilleri koktaililla jouluun :)

Lahjoja en tänä vuonna hommaile. Katotaan vuoden päästä uudelleen. Ei vaan. Kai siinäkin tulee viimehetken tuulispää haaliminen.

Mulla kävi vähän hassusti tän joulutouhun kanssa yks aamu.Suunnittelin kait liikaa :)  Ajelin töihin sitä samaa reittiä mitä olen jo vuodesta -87 ajellut.. Siinä jossain vaiheessa hokasin ettei tua talo kuulu mun reitilleni. EI niin koska olin sujuvasti päräyttänyt tienpään ohi! Joskus vein poikaa kouluun. Hän istui etupenkillä mun vieressä ja juteltiin jotain. Sitten poika kysy tomeraan tyyliin:Eks sää viekkään mua?? TAAS olin ajellut tienpään ohi :) Pehmeet touhuu!

Ens viikolla ei parane ajella tienpäiden ohi. Muutenkin vauhti viikko: maanantaina ekaks verikokeeseen Sastamalaan , sieltä miljoonaa töihin huittisiin. Illalla vantaalle ja tiistai aamusti hesan puolelle kuvaus/lääkäri keikalle. Keskiviikkona muutamaks tunniks töihin sitten poijaan kans Porin sairaalaan tuhatta ja sataa.. Torstaina hesaan hoitoon ja kotiin illalla.. Perjantaina mennään tuulispäänä ja lauantaina aletaan himmailla.. Toivottavasti viikon päästä keskiviikkona olis siedettävä särky niin saataisiin pyhät mallilleen. Joku on muuten hukannut mun raskasta joulua sisältävät cdt?? Kuka kumma??? Jos tietsikassa olis peili näkisin syyllisen :) Mun mies sano joskus.. en kyllä ymmärrä kui ihmeessä? että mulla ja äidillään on yksi yhteinen piirre. Kun meillä avaa kaapin oven.. saa kädet ojossa ottaa vastaan tippuvat tavarat?? MUKAMAS!!

Kivvaa alkavaa viikkoa sinne sulle!!!

Terkuin B

MASISTA?

4.12.2014 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Moikka

Tänään aamulla ajattelin vetää elämäni vessan pytystä alas. Niin paljon kiinnosti kaikki. Huusholli on räjähtänyt ,yhen komuutin maalausjälki ei ole sellainen kuin kuvittelin , kamera tilttaa jotenka kuvailu on vaikeaa , joulujutut on jäissä , piparitaikinakin tuli syötyä ilman paistamista. MIKÄÄN ei kiinnosta. Ehkä oli hetki itse tutkiskelulle. No eihän siinä kauan menny kun tulin siihen tulokseen ettei kukaan mua rakasta ja kaikki on ihan turhaa. Suuria unelmia tulevaisuuden varalle mutta mitä hemmetin järkeä niissä on? Ei mitään! Otat isoja hyppyjä sinne tänne ja murehdit samaan aikaan oletko näkemässä toteutumisia. Ihan paskaa! Jos mietitään vaikka että kaikkihan me joskus kuollaan. No tietenkin me kuollaan. Mutta vasta vanhana!  Kahdeksankymppisenä kiikkustuoliin. Mulla sellanen tuolla vintillä onkin jo valmiina. Ihana valkoinen . Huutokaupasta sain halvalla. Vissiin 8€. MUTTA kun asia EI ole niin. Se samperin musta aurinko istuu mun olkapäälläni koko ajan. Vaikuttaa kaikkiin tekemisiini halusin tai en. Suurin energia menee siihen kun yrittää ajatella normaalisti. Niinkuin ihminen joka ei tiedä kuolevansa vuoden kahden päästä. Aika käy vähiin halusi tai ei. Ei todellakaan ole sama asia tietää kuolevans tai tietää kuolevansa IHAN JUST.

Tänä aamuna ajattelin lopettavani kaikki. Bloggaukset ja MLL touhut jaa jaa mihin mä nyt päätäni olenkaan tunkenut.

MUTTA sitten tapahtui ihan pieni konflikti. Yhden sortin onnettomuus. Meiän 8 v poika käy seurakunnan kaakaopyhiksessä. Tänään hän pääsi koulusta kello 13. Olin kylillä (en sitten ole ollut viikkoon) eikä isä ehtinyt hakea. Isä meinas kyllä että poika on mennyt pyhikseen. Mä sanoin ettei sitä ole ollut ainakaan viikkoon! Joululoma nääs. Ajelin koulumatkaa puoli tuntia myöhässä eikä mukulaa missään. Tulin kotio eikä se poitsu ollu täällä vieläkään. Jokin käski mennä tarkastamaan SRKtalo. Menin juu ja kattelin että ompa hiljasta jos kauhia mukulalauma siellä pitäis olla.  Sisällä ei sitten enää ollutkaan hiljaista. JA siellä se poikakin oli leikkimässä. Mutta se mikä pelasti mun paiväni oli tutut kerhotädit. Iloisin mielin kertoivat muksun olevan paikalla ja että NYT on se viimonen kerta ja juhliin sitten koko perhe ja juu on täällä vanhemmankin pojan askartelut vielä tallella ja juu millais sinä jakselet? Huolenpitoa. Sitä me kaikki tarvitaan. Sitä että tuntee itsensä rakastetuksi. Se aina välillä unohtuu… Arki ei saisi tulla liikaa päälle päsmäröimään…

Ja kyllä tämä tästä helpottaa.. Kunhan taas tulee viikko täyteen edellisestä hoidosta.

Aurinko paistaa täällä tänään oikeasti. Taivaalla. Sitäkin joskus pilvet yrittää peittää muttei aurinko anna sen haitata. Se paistaa vaan. Loistetaan mekin.

Terkuin BIKKE

JOULU TULEE

18.11.2014 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Moikka

Kyllä nyt vähän harmittaa kun ei vielä ole lunta! Niin paljon valoisampaa olisi. Sisälläkin. Teen nyt julkisen tunnustuksen että pimeän aikaan kyttäilen ihmisten koteihin ikkunoista. Tai siis en mä ikkunan takana seiso vaan sen mitä auton ohi kiitäessä ehtii.. Eli ei oikeesti paljon mitään.. Ole siis huoleti. En siellä peläyttele kaljuineni :)

Mitäkö varten? Erittäin hyvä kysymys siellä perällä. Ei hajuakaan. Ehkä haen sisustusvinkkejä :) Niitä kun voi ihan rauhassa pölliä ja muunnella omaan kotiin sopivaksi. Ei ole pitkää aikaa kun maalasin yhden puuoven valkoiseksi. Verhot siihen vielä pitäisi sommitella! Lähestulkoon kaikki verhot vaihtuu meillä jouluisiksi. Ainakin talviseen maisemaan paremmin sopiviksi. Osa matoistakin saa jouluun sopivamman sävyn… Valoja ripustellaan sinne tänne..Vieläkö joku piilottelisi minulle lahjoja sinne tänne :) Siitä olen jo sentään tähän ikään mennessä päässyt eroon etten enää ostaessani Plastexin kauhaa pyydä sitä pakettiin :)

Tuohon ikkunoista kyttäämiseen sen verran että jos olisin oikein kova puuttumaan toisten asioihin.. Olisin tänään pysäyttänyt auton , mennyt kolkuttelemaan omakotitalon ovea ja kysynyt etteikö asukki ole huomannut olevan päivän? Kun oli rullaverhot koko talossa kiinni. Meillä paasaan mukeloille aina aamulla että VERHOT AUKI! VALOA! VALOA! VALOA!

Aamulla kun avaan makkarin rulliksen saatan tovin nenä kiinni ikkunassa imeä pihalta tulevaa aamun kajoa. Auringon lapsi kun olen :)(pelästyisin kuollakseni jos siellä olisi kalju eukko)

Hoito siirtyi tältä viikolta. Ei neutrot ollu ihan kohillaan.. Harmittaako? Pikkasen muttei paljoa.. Siirtymisen tähen ei naamani ole ilmapallon kokoinen perjantaina hautajaisissa. Olisin pääsyllä kirjansidonnan viikonloppukurssille,, Isojoulu bileisiin,,, Mutta uuden jaksotuksen tähen oma jouluni taitaa mennä kököiks…

Olen silti todella onnekas päästyäni tuohon tutkimukseen mukaan. Ajattelen vahvasti niin. Vaikkakin meitä kunnallisesti hoidetaan hyvin (vaihtelevasti) oli omalla kohdallani suunnitelmissa hyvä loppu elämä.. Jotenka elämän pitkittäminen dokiksen kautta on ihan JEES!

Docrateksessa on meneillään ja tuloillaan tutkimuksia joihinka kannattaa kysellä pääsyä.. Joka kivi pitää kääntää…

Tuolla Bikken pilttuu blogissani olet tervetullut poikkeemaan. Jos vaikka ilmenisi että olen käynyt vakoilemassa…

Huomenna on kiva nousta aamulla tekemään Suomen kansalle ruokaa. Ja mennä illaksi kirjansidontaan :) Joskos saisin siellä jotakin valmiiksikin asti..  Saan tai joudun aina välillä huutelemaan OPETAAJAA!! (paluu nuoruteen ;) )

Kivvaa tiistai iltaa sulle

T:BIKKE

MISTÄ IKÄVÄ SYNTYY

9.11.2014 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Minkälaisesta ikävästä on kyse? Sitä on montaa sorttia.. Tänään kuvaavampi nimike lienisi kaipaus. Ympäri maan on liputettu ja juhlittu isää. Ilman isää ei olisi minuakaan. Isäni on ollut kuolleena jo yli kymmenen vuotta. Harvase päivä mä mietin mitä se isukki mahtaa tuolla pilven päällä touhuta? Ihan taatusti se käy huutokaupoissa ja on istutellut pilvikummut täyteen kukkia. Makailee hattaran päällä ja kuuntelee kuinka narsissin nuput aukeavat… Isä sano että Kauvattalaisille täytyy aina morjestaa.. Sillon tällön tulee autossa mieleen ja morjestelen. Sitten taas uppoan omiin ajatuksiini ja unohdan morjestella .. Sori! Emmä aina muista opetuksiasi!

Mistä se ikävä sitten syntyy? Niistä hyvistä muistoista. Kai niitä huonojakin on.. Kun   saatiin huutia!Mutta todella harvoin!

Isä kärvensi mulle vammalan lihan makkarapätkää saunan pesässä. Sellasta mustaa.. Kun ei se malttanut oottaa hyvää hiillosta. Eikä me siinä vaiheessa oltais enää saunassa oltukkaan. Meillä oli kovat löylyt. Isä oli sellanen rauhallinen tyyppi. Ei tainnu ottaa suurempia stressejä maailman menosta. Eli tää piirre minussa tulee iskältä. Olisimpa voinut tutustuttaa nuoremmat poikani häneen. Hemmottelua sillai erilailla :)

Isän hautajaisissa hänen “vaimokkeensa” tytär sanoi isäni kuolleen onnellisena. Uskon. Toivon itellenikin samaa kohtaloa. Hitsi vaan että mun täytyy ite se itelleni taikoa. Onnellisuus.

Mulla on ikävä. Aina. Elämän suuria menetyksiä.

Pelasin hetki sitten pojan kanssa noppapeliä. Leikki loppui siihen kumpi sai ensin kymmenen kertaa suuremman silmäluvun kuin toinen. Itse asiassa se peli olikin siinä. Yksinkertainen peli. Yhdessäoloa. Sitten alkoikin vinoshow ja äityli jäi toiseksi :)

Huomenna olen luvannut askarrella poikien kanssa prinkles purkkeja. Tehään kummeille jotain ylläri pylläriä. Onkin niin yllätystä ettei meistä vielä kukaan tiedä millä ne täytetään saati vuorataan…  Limaa on jokapaikassa. Hilettäkin löytyy varmasti helmikuussa kuusen neulasten kanssa. Mut eihän tuon homman tarkoituskaan ole pitää valkoiset pinnat valkoisina :) Ei niin vaan yhdessä tekeminen. Sekä lapsille opettaminen ettei aina saa olla käsi ojossa kummien suuntaan.. Mun toiveet kummit kyllä toteutti aikas hyvin. Pyysin PONIA, sain PONIN. Vihreän ja poljettavan. Pyysin FERRARIA ja sain FERRARIN. 5 sentin mittaisen.

Elämä menee aikas samanlaisia uomia. Eli ei mitään kummallista. Samaa harmaata arkea jos se värittää pitäisi. Edellinen viikko on mennyt jälleen sekaisilla nukkumis rytmeillä. Hassusti aina sytojen jälkeen uni tulee muttei pysy. Siirryn soffalle kattelemaan telkkaria. Torkahdan ja kattelen taas. Kisu kainalossa ja koira jalkojen päällä. Kyllähän siinä paikat puutuu kun ei voi vinkurrella ettei elikot kaikkoa.

Nyt tuli uusi kisa! Nyt vedetään kilpaa snoreniä ilman apuja. Voittaja on se joka on saanut pötkön suuhunsa ilman käsiä ensimmäiseksi… Hävisin kaks kertaa.. eikä poitsu tajua syöttävänsä mulle puolia nameistaan..  Yritin huijata mut tuo kolli äkkäs sen heti!!

Sunnutai päivän kisailuja

Toivottavasti päiväsi on jälleen kerran ollut elämisen arvoinen

T:B

KUVA OK

26.10.2014 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

Niinhän se oli .TT- Kuvassa ennallaan. Siitä mä riemuitsen. Joskus tulee sellainen olo..joskos kuitenkin jotain on jäänyt huomaamati? Se ei ole mitenkään epäluottamus lause yhtäkään , ei ketään , kuvia katsonutta viisasta kohtaan. On vaan sellainen tunne.. Kyllä sekin kohta häipyy.. se tunne.

Sitten se verikokeiden otto. En ole ollut piikkikammoinen saati pyörtynyt nähdessäni verta.. mutta nyt kun nään sen verikoe piikin tulevan.. Sitä jännittää ittensä pikkuiseen pakene suoni tilaan. Huomenna onkin taas kokeenoton aika. Nähään onko kaikki ok hoitoa varten.  Sitten töihin ahkerana..

Mä olen ihan poikki. Onko noloa mennä nukkumaan ennen kahdeksaa? Hitsit tommosia kellonsiirtoja.

Talvirenkaat on vaihdettu. Hyvä niin vaikkakin tänään oli ihana ilma.. Sen verran laiton nenuani ulos että huomasin :) Ensi viikolla saankin ajella jälleen hesaan parina päivänä..

Itse asiaassa hauskuutin tänään itseäni etsimällä tiettyjä tuotemerkkejä kodistani. Esim:Plastex! tai Kiilto! Plastexia löyty vähän joka puolelta. Sitten googletin verkkokauppaankin.. Ei pahan hintasia lainka. Ja kotimaisia… sitten aloinkin miettiä joskos kinkun paistopussin ostaisin.. Senkin saan verkkokaupasta. Vois erakoitua jos haluais.. Vai saisinko tilattua sen kinkun.. Postilaatikkoon :) Idean tähän sain niinkin kivasta suunnaasta kuin meiän koirasta. Pyrylle sillon tällön piilotellaan namupaloja ympäri huushollia. Oikein pelastaja koiruus! Hieman vinkkiä tarvitsee löytääkseen herkkupalat :) Ei ihan vielä valmis tynnyri kaulassa alpeille etsimään pelastettavia lumivyöryn alta…

Mukavaa alkavaa viikkoa sinne

Terkuin väsähtänyt BIKKE

 

 

HYVIN MENEE

17.10.2014 Kirjoittaja: Birgit Mäkinen

MOIKKA

Oikeesti menee ihan hyvin. Mieli on yläilmoissa. Olen saanut aikaiseksi kotituunauksia. Ottanut omalta osaltani osaa Roosanauha kamppanjaan. Haravoinut. Kaivanut joriinin juurakot maasta. Tehnyt sangen suolaista lohisoppaa. Vietän ensi viikon kesälomaa kakruin kanssa. Suunnitellut bloggausta Suomalaisen työn puolesta. Anellut anopilta lättykestejä.. Anoppi muuten paistaa maailman parhaimmat lätyt. Niitä semmosia pieniä joiden paistossa ei juoksevaa flooraa säästetä! Meillä sattu pikku onnettomuus noiden lättyin kanssa vuosi sitten. Meiltä menee aina ISO porukka mummulaan syömään. Siinä me hätäsimmät eli minä ja kaksi isompaa lasta oltiin jo suoraan pannulta napsimassa parhaat palat ahneuksissamme. Istuttiin pöytään ja kova kilpailu kuka saa ensin sokerit päälle ja haarukan suuhunsa. Eli KUKAAN meistä kolmesta tahi paistaja ei ehtinyt AJATELLA yhtään mitään. Karmaiseva totuus paljastui kolmelta kasvolta samaan aikaan. SUOLAA!! Se sokeri olikin suolaa!!! Eikä sitä laiteta vähää!! Sokeria siis… Tiedän. Onhan niissä eroa. Jos olisi ehtinyt ihmetellä liian hienoa sokeria muttakun..  Yritin pestä isommat kököt lätyistä mutta koirallehan ne menivät. Onneksi mummu paistaa 2 litran verran taikinaa….

Pakkasta oli viime yönä. Ei sitten ole oikein ollutkaan. Hassu juttu muuten miten se talvi täällä pohjoisessa aina yllättää :) Vuodenajat on kaikilla tiedossa. Kuukausien vaihtumisen huomaa. Nenä toimii hyvänä anturina ulos astuttaessa.. Mutta silti! Nyt pesen täällä vimmatusti pitkiä kalsareita , tykkejä… Ensin piti kuitenkin tehä mittaus talkoot. Kovin ovat pojat tässäkin perheessä venyneet..

Ja joulu tulee! Meillä jo odotellaan kinkkua ja lahjoja. Mä olen kyllä sellainen jouluhörhö…. Nyt taas entistä enemmän koska KAIKKI muksut ovat jouluaattona kotona!!! JIPII!!!!! Montakohan meitä on syömässä?? 13?..15? Ans kattoo ny.. Tarvitaankohan 2 kinkkua..14kiloa…

Onneks tässä nyt on vielä muutama viikko aikaa suunnitella kattausta ja herkkuja…

Mitään en nyt Ilmarista kerro koska hällä ei ole nyt suunvuoroa. Ei sanan valtaa. Maanataina on kylläkin kuvaus mutta yritän tunkea sen ja mahdolliset kauhukuvat jonnekkin missä aurinko ei paista. KOSKA TÄÄLLÄ PAISTAA!!

Aurinkoa sinne!

T:B